Köyhän miehen lakkahillo

Hei!

Nelivuotias sai yhdeltä sukulaisrouvalta loppukesällä pussillisen karviaisia. Lapsemme on marjojen suhteen valitettavan nirso, ne kelpaavat lähinnä makeiden hillojen ja leivonnaisten muodossa. Arvatkaa vaan kuinka usein täällä tehdään mustikkamuffinseja, hohhoijaa... Puhelin asiasta tädilleni, joka kertoi tehneensä joskus karviaisista ja porkkanoista "köyhän miehen lakkahilloa" Eli noista aineksista siis syntyisi hillo, joka maistuu jollain ihmeen tavalla lakkahillolta. Mikäpä siinä, kokeiluun vaan!

Köyhän miehen lakkahillo

1. Karviaisista leikataan kannat pois ja soseutetaan sauvasekoittimella.
2. Saman verran porkkanoita kuoritaan, keitetään ja soseutetaan.
3. Karviais- ja porkkanasoseet yhdistetään ja keitetään hilloksi hillosokeritopan ohjeen mukaan.

Tästä tuli kauniin punaista hilloa, joka todentottatosiaan maultaan muistuttaa lakkahilloa. Punaisista karviaisista tehty hillo on väriltään kauniin tummanpunaista. Ulkonäön puolesta tätä ei sekoita aitoon lakkahilloon. Voin suosittelen tätä reseptiä, jos kaipaat karviaisille sopivaa käyttökohdetta, pidät lakkahillosta ja arvostat hiukan edullisempaa vaihtoehtoa.

Mukavaa viikkoa!

Terkuin,
Nina

Lidlin kynsilakkaa kokeilemassa

Hyvää perjantaiaamupäivää,

Kirjoitin aikoja sitten kosmetiikkavaraston karsimisesta ja luettelin tarvitsemiani kynsilakkoja. Nyt on tullut aika hiukan uudistaa varastoa. Siis näin kauan kestää, että saan niitä puteleita kulumaan. En todellakaan ole hevijuuseri. Lidlissä huomasin oikein kauniin värisen Cien -merkkisen lakan, sävyn nimi on Strawberry Milk. Hinta oli 2,99€, eli ihan superedullinen kun ei pullo edes ole mikään mini vaan ihan reilun kokoinen.

En laittanut mitään pohjalakkaa, koska kynteni ovat aika tasaiset ja muutenkaan en välitä niin hirveästi touhuta kynsien kanssa. Ensimmäistä lakkakerrosta levittäessäni yllätyin miten vaalea sävy oikeasti on. Lakka on todella mansikkamaidon väristä. Pigmenttiä on aika paljon eikä kyseessä ole helmiäisväri vaan sellainen "maalin näköinen" (onko sille joku oma nimike?) Ensimmäisestä kerroksesta tuli varsin raidallinen, joten yksi kerros ei riitä. Tässä kuva, jota kylläkin vähän kuvankäsittelyllä yritin kaunistella, joten en tiedä välittyykö tilanne siitä aivan.

Ensimmäinen lakkakerros

Toinen lakkauskierros muodosti jo paljon peittävämmän kerroksen. Tulos kelpaa minulle tähän aamuun, mutta jos olisin lähdössä juhliin tai työhaastatteluun, niin laittaisin yhden lisää ja päällyslakan päälle. Nyt olen menossa arkiasioille ja tapaamiseen, jossa ei tarvitse tehdä ensivaikutelmaa, joten lets go...

Toinen lakkakerros

Terveisin,
Nina

P.S. Tiesittekö, että lakan saa kuivumaan nopeammin kun pistää kädet kylmään veteen? Opin tämän niksin tädeiltäni joskus 70-luvulla, ja hyvin on toiminut aina. Toinen tädeistäni varsinkin oli pienen tytön silmissä todellinen tyyli-ikoni. Muistan paljon hänen vaatteitaan, jotka olivat silmissäni huippuhienoja. Ne vaatteet saattavat olla ensimmäisiä muistojani lapsuuden kesistä. Hassua, ettei minusta kuitenkaan tullut tämän turhamaisempi tai muotitietoisempi isona.

Cien-kynsilakka sävy Strawberry Milk - kuvattu aamuhämärissä kylppärin valossa

Flunssan nujerrus kotikonstein - vinkit

Moikka!

Flunssasta on nyt pääosin selvitty. Nelivuotias on palannut hoitopaikkaan ja minä olen enää ainoa, joka täällä potee jälkitaudiksi jäänyttä keuhkoputkentulehdusta tai jotain sen tyyppistä. Kuumetta ei ole, mutta yskittää keuhkojen pohjasta asti ja niistättää niin, että häiritsee yöuniakin. Minulla on tällaiseen taipumus, lähes joka lenssun jälkeen jää köhä roikkumaan. Aikaisemmin hain ja sain usein antibioottikuurin tässä vaiheessa. Silloisen työpaikkani työterveyshuollon ja sairaskassan ansiosta en maksanut siitä. Tai kassan jäsenmaksu kylläkin oli sen verran, että se lähinnä kannusti hakemaan terveyspalveluita ja lääkkeitä. Nyt olen parannellut itseäni omin keinoin, ja tulos on ollut ihan lupaava. Kun vain olisin muistanut aloittaa aikaisemmin.

Simppeli flunssajuoma: kuppi mustaa teetä ja sekaan puristetaan 1 valkosipulinkynsi. Taikajuomaa voi tehostaa lisäämällä joukkoon lusikallisen hunajaa. Mukillinen tätä aamuin illoin tuntuu oikeasti auttavan varsin nopeasti. Pahaa, mutta toimii.

Lisäksi olisi pari muuta tukitoimenpidettä.
* Jalkojen pitäminen lämpimänä. Vaikka muuten ei tykkäisikään nukkua sukat jalassa, niin nyt kannattaa.
* Kreetalainen oliiviöljy. Luin vuosia sitten Välimeren ruokavalion terveydelle edullisista vaikutuksista ja vakuutuin. Erityisesti oliiviöljyn osuus jäi mieleen. Välimeren maissa on artikkelin mukaan huomattavan vähän tulehdussairauksia ja antibiootteja ei käytetä lainkaan siinä määrin kuin meillä pohjolassa. Syyksi kirjoittaja mainitsi kreetalaisen oliiviöljyn vaikutukset. Oleellista on käyttää nimenomaan kreetalaista, ei muuta kreikkalaista saatikka espanjalaista tai italialaista. Olen kokeillut tätä useamman kerran, ja se on auttanut. Myös Nelivuotiaan ruokiin olen välillä lisännyt noin puoli teelusikallista kreetalaista, tuskin siitä haittaakaan on, ja hän on pysynyt varsin terveenä. Ruuanlaitossa käytän pääsääntöisesti rypsi- ja auringonkukkaöljyjä kuitenkin, kreetalainen toimii lääkekäytön ohella pääasiassa salaatinkastikkeena.

Näillä vinkeillä voi perusterve aikuinen kokeilla parantaa itseään flunssasta. Voikaa hyvin!

Terv.,
Nina

Kotipäivän askarteluja

Hei,

Meillä ollaan pienessä flunssassa. Siis sellainen ärsyttävä, joka tekee tuloaan päivä- tai viikkotolkulla ja lopulta on kurkku tosi kipeä ja lämpöä nousee ihan vähän vaan. Juuri sen verran, että vähän väsyttää mutta ei ole kunnolla kipeä. Minulta tämä on jo menossa ohi, mutta Nelivuotiaalla oli aamulla lämpöä ja jäi täksi päiväksi kotiin. Hän ei kuitenkaan ole niin kipeä, että nukkuisi. Ja tekemistä pitää olla, muuten meno muuttuu levottomuuden kautta kiukutteluksi. Siispä aktiviteetteja keksimään.

Meille on jostain kulkeutunut kirja, jossa on askarteluideoita alle kouluikäisille. Ei olla sitä koskaan ennen luettu ja henkilökohtaisesti en ollenkaan välitä askartelusta. Mutta tänään se oli pelastus. Siellä oli ihan helppoja, kotoa löytyvistä tarvikkeista tehtäviä juttuja. Me valittiin aamupäivän projektiksi krokotiili :) Laitan oheen kuvat sekä kirjan mallista, jos joku innostuu tekemään, että meidän omasta krokodiilista, joka on sentään hieno, vai mitä? :)

Meidän oma Krokodiili

Mallikuva

Tarvikkeet: puinen pyykkipoika, vihreä tussi tai muu sopiva värikynä, liimaa, paperia ja sakset, ja jos sattuu olemaan 2 kpl pieniä askartelusilmiä, niin kuin tuossa mallikuvassa. Nelivuotias jaksoi touhuta tän kanssa lähes tunnin. Kaivoin kaapista erilaisia vihreitä kyniä - ja yllättäen niitä löytyi noin kymmenkunta. Olisko konmarittamisen paikka...?!!

Nyt hän on päivälevolla, ja iltapäivän viriketoiminnaksi olisi suunnitteilla sämpylöiden leipomista. Olen joskus hamstrannut kaappiin soijajauhoa, enkä ole muistanut käyttää. Parasta ennen päivä lähenee, joten tänään se korkataan ja kokeillaan paketin kyljessä olevaa soijasämpylä-ohjetta. Kotitekoiset sämpylät maistuvat aina ja varmasti Puolisokin yllättyy iloisesti töistä tullessaan, kun me ei olla vaan naristu ja niistetty koko päivää :D Ja joo, rahaa säästyy kun leipoo itse...

Terkuin,
Nina

Ilmaista viihdettä: Downshiftaajat Yle Areenassa

Hei!

Näin mainoksen Downshiftaajat -sarjasta ja se kolahti heti. Menin sopivan hetken tullen Yle Areenan sivuille katsomaan löytyisikö sieltä jaksoja ja löytyihän sieltä! Kaikki kymmenen jaksoa voi katsoa heti kun haluaa, ei tarvitse edes odottaa televisioesitystä.

Tykkäsin sarjasta kaikin puolin kovasti, ja katsoin siis kaikki jaksot, jos nyt en ihan putkeen niin muutaman päivän sisällä kuitenkin. Jos joltain on mennyt ohi, niin kyseessä on tv-sarja, jossa menestyvä nuoripari Satu ja Tommi menettävät omaisuutensa ja tulonsa ja sen myötä myös aineellisen elintasonsa. Ullakkoasunto Eirassa vaihtuu vuokrakaksioon Vantaan Koivukylässä. Mersu ja joku toinen hieno auto vaihtuvat lähijunaan ja sittemmin vaikeasti käynnistettävään käytettyyn koslaan. Kenellekään ei tilanteesta voi kuitenkaan kertoa vaan pariskunta päättää esittää kaikille, että kyseessä on trendikäs elämäntapavalinta - downshiftaaminen.

Olen asunut nuorena opiskelijana Vantaalla ja muistan, että ko. kulmilla oli kyllä aika värikästä. Tuttavapari asui silloin Koiviksen aseman kulmilla olevassa sinisessä kerrostalossa, joka vilahtaa jaksoissa usein, ja siellä oli heidän kertoman mukaan täysi villin lännen meininki. Että ei tuo sarjan kuvaama kerrostaloelämä ihan pelkkää legendaa ole. Yhdessä jaksossa Satun ystävätär miehineen tulee käymään heillä ja he lähtevät yhdessä tutustumaan villiin lähiökapakkaan ja Satu joutuu tappeluun. Minä en koskaan uskaltanut edes kurkistaa kyseisiin ravitsemusliikkeisiin, hui.

Sarjan roolitus on onnistunut. Pääpari Satua ja Tommia esittää Iina Kuustonen ja Jussi Vatanen. Toista pääparia Sadun veljeä Aaroa ja hänen vaimoaan Piiaa esittävät Mikko Leppilampi ja Niina Lahtinen. Parit ovat yhteensopivan oloisia. Tai miltä kuulostaisi jos pareina olisi Iina Kuustonen+Mikko Leppilampi ja Niina Lahtinen+Jussi Vatanen. Ratkaisevasti erilaiselta ja minusta ainakin tähän sarjaan nähden täysin virheelliseltä. Satun ja Aaron äitinä nähdään Anna-Leena Härkönen, ja hänen poikaystävänä Pirkka-Pekka Petelius. En muista/tiedä, kuka esittää Satun ja Tommin naapurinmiestä, joka on Tommin vanha koulukaveri ja varsinainen toiminnan mies. Täytyypä tarkistaa, sillä roolityö oli uskottava, tyyppi oli ihan kuin joku oma yläastekaveri...  

Vaikka kyseessä on viihdeohjelma, niin kuitenkin herää myös ajatus yhteiskunnan eriarvoistumisesta. Onhan se totta, että Kulosaaren ja Koivukylän asemanseudun asukkaat eivät taida juuri sosialisoida keskenään. Luokkayhteiskunnan paluu, jne. Mutta mielestäni sarjaa voi kuitenkin katsoa ilman sosiaalisen omatunnon pistosta. Aina toisilla on kivempaa kuin toisilla. Ja aineellisesti leveämmin elävillä on omat murheensa, alkaen siitä, että töitä on niin paljon, ettei ehdi nauttia kauniista kodeista tai viettää aikaa perheen kanssa. Tavallisella tattiaisella voi olla sillä puolella ehkä asiat paremmin.

Tällaisia pohdintoja tällä kertaa. Joten jos kaipailet tulevaan viikonloppuun jotain kivaa viihdettä, niin suosittelen tätä!

Hyvää viikonloppua!

Terkuin,
Nina

Muotia Lidlistä?

Moikka!

Jokainen Lidlissä asioiva tietänee, että siellä myydään myös vaatteita. Valikoima vaihtelee ja tuotteet ovat esillä laareissa, ilman sovitusmahdollisuutta. Mutta hinta on kuluttajaystävällinen - vähintäänkin. 

Yleensä olen suosinut vaatehankinnoissa laatua ja hammasta kiristellen maksanut siitä hyvästä vähän korkeampaa hintaa. Uskon, että se tulee pitkässä juoksussa kuitenkin edullisemmaksi ja on vaan jotenkin kivempi olo kun tietää kietoutuneensa respektaabeleihin tekstiileihin. Olen kuitenkin ollut utelias ja kiertänyt Lidlin vaatehyllyjä kuin kissa kuumaa puuroa. Välillä hypistellen, välillä ihastellen, välillä saumojen laatua tutkien. Ja pikkuhiljaa uskaltauduin jopa ostoksille.

Sporttisukat. Erinomainen valinta. Todella edulliset, mukavat jalassa ja kestäneet käyttöä jo muutaman pesun. Olen käyttänyt niitä kuntosalilla ja välillä myös kaupungilla tennareiden alla. Suosittelen.

Farkut. Mustat strech-farkut, joissa vetskareita ja jotain muuta tyylittelyä. Ihan kivat, paitsi että eivät mahtuneet päälle, vaikka periaatteessa olivat ns. omaa kokoa. Olisihan ne voinut palauttaa, mutta eipä tullut tehtyä. Mutta eipä tullut myöskään iso tappio, hinta oli 11,99e. Nyt ne odottavat korkkaamattomina kaapissa, että saisin ne myytyä tai lahjoitettua jollekin sopivat mitat omaavalle kanssakulkijattarelle.

Pellavainen T-paita. Sini-valko-raidallinen pellavainen neulepaita oli aivan ihana. Kevyt ja mukava ja kaunis. Ostohetkellä ajattelin, että tässä on selvästi uusi lempivaate. Hetken aikaa se olikin kunnes hyvin pian eteen keskelle ilmestyi pieni reikä. Itsellä ei ole muistikuvaa, että se olisi tarttunut mihinkään, joten pakko epäillä, että neulos olisi ollut hiukan heikkoa siinä kohtaa. Vähän jäi harmitus tästä. Jälleen olin liian laiska reklamoimaan, joten tästä tulee ensi kesäksi mökkipaita.

Lastenvaatteet. Näitä olen ostanut useampia. Viime keväänä oli helleasu (shortit, paita ja hattu), joka oli aivan nappivalinta. Aikaisemmin ostetut talvisaappaat olivat meidän nassikalla aika kapealestiset, mutta muuten ok. Feikki-croksit (eli "kroksetit") olivat ok.

Tämän kokemuksen perusteella aion ostaa jatkossakin sporttisukkia ja ehkä myös muita urheiluvaatteita Lidlistä. Muiden vaatteiden suhteen sen sijaan olen varauksellisempi. Ainakin ostohetkellä täytynee punnita, että jaksanko sitten tarvittaessa reklamoida ja palauttaa tuotteita. Lastenvaatteiden osalta kokemukset ovat hyvät, ja niitä katselen sieltä jatkossakin.

Edullisista ostospaikoista kaikenkaikkiaan paras hinta-laatu-suhde on ollut Prismassa ja Stadiumissa. Yllättäjä on myös Top-Sport, jossa asioin taannoisilla alennuspäivillä. Oli ihan ok laatuisen oloisia liikuntavaatteita.

Mukavaa tarinoida urheiluvaatteista, nyt kun ensiräntää satelee ja on hyvä syy käpertyä pienessä flunssassa sohvalle teekupin kanssa. Ei liikuntavelvoitteita muutamaan päivään :) Toivottavasti tuo lumentapainen nyt pysyisi maassa ja toisi valoa marraskuuhun.

Näihin tunnelmiin,
Nina