tiistai 2. elokuuta 2016

Maauimalaretkillä

Hei ja hyvää elokuun alkua!

Kesää on vielä jäljellä, vaikka duunit ja päiväkodit olisivat jo alkaneetkin. Ainakin viikonloput ja illat on aikaa nauttia kesäelämästä :)

Me ollaan tänä kesänä innostuttu maauimaloista. Aikaisemmin käytiin Puolison kanssa paljon luonnonjärvissä ja myös Vantaanjoen rannoilla. Oli kyllä ihanaa hikisen työpäivän jälkeen lähteä iltauinnille jollekin pikkurannalle, joita meidän silloisen asuinpaikan nurkilla oli useampia. Nykyisellä kokoonpanolla maauimalat ovat kuitenkin verrattoman kivoja ja käytännöllisiä. Olemme käyneet Porvoossa Kokonniemen ja Helsingissä Kumpulan uimaloissa. Ne ovat erilaisia paikkoja mutta kumpikin verrattomia omalla tavallaan.

Kokonniemessä on hiekkaranta, oikein ihana biitsi hienoa vaaleaa hiekkaa. Siellä on erikseen merkitty matala alue lapsille ja lapsia siellä paljon kauniilla ilmoilla onkin. Sisäänpääsy ei maksa mitään, ja palveluihin kuuluu suihku, vessa ja pukuhuone. Mitään lukollisia lokeroita tai muita tavaransäilytystiloja en löytänyt, ja porukalla näyttikin olevan isot kassit vierellään rannalla. Kioskissa myydään jotain pientä, kuten kahvia, jäätelöä, sipsejä, ym. Paikka on valvottu, ja uimavalvojan tuoli oli keskellä sitä lasten pikkubiitsiä. Nähtävästi siellä pidetään myös uimakouluja lapsille. Mikäs sen hauskempaa! (Me käytiin keväällä Nelivuotiaan kanssa uimahallin uimakoulussa, kun ei tiedetty, että ulkouimakoulujakin olisi ollut tarjolla. Oli muuten edullinen - viiden kerran kurssi maksoi vain 25 €, ja se oli lapsi-aikuinen-ryhmä, eli paikka oli sekä lapselle että vanhemmalle.) Porvoolaisittain uimakoulu oli kaksikielinen ja sitä oli ihan hauska seurata sivusta "Nyt otetaan lötköpötköt - nu tar vi lötkön" :D Tiedän, että monia kaksikielisyys ärsyttää, mutta ainakin nämä uimaopettajat osasivat molempia kieliä tarpeeksi hyvin, niin ettei se kuulostanut ylimieliseltä.

Lammikko on sen verran iso, että me aikuisetkin voitiin ihan hyvin uida kunnon lenkkiä. Ja hyppytorni on myös - minä en kyllä sellaiseen uskaltaudu, huh!

Kokonniemen etu on minusta se, että siellä pääsee rentoon hiekkarantatunnelmaan helposti, jos sattuu muutenkin olemaan kulmilla. Fillarilla Teneriffalle! ;)

Kumpulan maauimala taas on ihan toisen tyyppinen ja ihana paikka sekin. Itse kun olen Pohjois-Helsingin lapsia, niin senkin puolesta se tuntuu kotoisalta ja omimmalta paikalta. Kyseessä on vuoden -52 Helsingin Olympialaisiin rakennettu uimareiden harjoitusallas, joka otettiin kisojen jälkeen yleisöuintikäyttöön. Tämä paikka ei siis ole biitsi vaan ikään kuin uimahalli avaran taivaan alla. Vesi ja altaat ovat taatusti puhtaita (kloorattuja?) ja huollettuja ja palvelut ovat samat kuin uimahalleissa. Pääsymaksu on aikuisilta 4 € ja lapsille alle 7-v. ilmainen. Uintiratojen lisäksi siellä on lastenallas, hyppyallas ja vauvoille vielä erikseen oma pikkuallas. Alueella on nurmikkoa piknik-henkiseen oleiluun, leikkivälineitä sekä pöytäryhmiä omien eväiden syömiseen. Pukuhuoneiden yhteydessä on lukolliset kaapit ja suihku- ja saunatilat. Alueella oli myös kahvila, mutta sen tarjontaan ei tullut perehdyttyä, meillä nuukailijoillahan oli tietenkin eväät mukana ;) Jäätelökioski on kyllä kiva, jätskiä kun ei oikein omiin eväisiin ihan niin helposti saa mukaan. Minusta tämä on todella viihtyisä ja kodikas paikka :) Me ollaan käyty siellä aamupäivisin ennen päiväuniaikaa ja ilmeisesti myös ennen pahinta ryysistä. Lastenaltaalla on silti ollut kohtuullisen paljon lapsia, ja aikuisen on tarpeen olla koko ajan valvomassa omiaan. Veikkaisin, että uimavalvojalla on tässä paikassa enemmän kuin tarpeeksi katsottavaa (väkimäärän takia siis).

Kumpulaan pääsee hyvin Helsingin busseilla. Pysäköintialue löytyy ja aamusta klo 9 maissa siellä on yleensä ollut vielä vapaita ruutuja. Nykymenon mukaisen kokoisilla autoilla ruudut kuitenkin tuntuvat pieniltä, joten parkkeerauksen kanssa kannattaa olla tarkkana.

Meillä oli muuten nyt käytössä se Angry Birds-uimarengas, joka oli aikaisemmassa Saiturin Pörssin ostokset-postauksessani. Se ei ollut halvin rengas, mutta kun noin Birdsit on nyt SE juttu... Nelivuotias ui sillä siten, että rengas on pystyasennossa (vähän samalla tavalla kuin lötköpötkön kanssa oppi uimaan uimakoulussa). Rengas ei siis kellu veden pinnalla vaakatasossa. Tätä hiukan ihmettelen, mutta eipä se menoa haitannut. Ehkä rengas on hänen painoonsa nähden hiukan liian pieni. No, tää kesä mennään tällä renkaalla ja ensi kesänä tutkitaan asiaa uudemman kerran.

Aurinkoista päivän jatkoa niin lomalaisille kuin työtätekevillekin! :)

Terkuin,
Nina







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti