Heipat!
Alkaa taas olla useampikin meikäläisen tekstiili uudistamista vailla. Siinäpä mietintää. Ostaako uusia vai koittaako korjata tai tuunata vanhasta uutta?
Toisinaan, tai aika useinkin, törmää mielestäni ylioptimistisiin tai suorastaan lapsellisiin juttuihin, miten vanhoista vaatteista saa niiin kivoja kun niitä vähän muodistaa ja uudistaa. Esimerkiksi ostaa virttyneen neulepaidan kirppikseltä halvalla, ja siitä sitten nypynpoistajalla surauttaa pinnan, niin jo on kuin uusi. Ja vähän kirjailee jotain kivaa niin ilme piristyy ja taas on parempi kuin uusi. Ei ole! Se on edelleenkin venähtänyt neule, johon on vaan lisätty koristelua. Jos se on nyppääntyvää tekokuitua, niin se on parin käytön jälkeen taas yhtä nyppyinen. Joka käytön jälkeen jos "uudistaa" pinnan nypynpoistajalla, niin se on pian reikäiseksi kulutettu. Kaikki temput ei vaan toimi, sanokaa mun sanoneen!
En ole kuitenkaan kierrätysvastainen ja uskon kyllä monenlaisen korjaamisen ja uusiokäytön mahdollisuuksiin. Niissä vaan pitää olla järki mukana. Esimerkiksi irronneen napin paikalleen ompelu on mitä viisain toimi. Ilman nappia vaate on helposti niin tyhmän näköinen, ettei sitä tule käytettyä. Joten napin ompelu pidentää käyttöikää ja lykkää uuden vaatteen hankintaa. Nimenomaan se käyttöiän pidennys, uuden hankinnan lykkääminen tai ehkä jopa poistaminen kokonaan on avain siihen, milloin vaatteita kannattaa korjata.
Katsellaanpas sitten tätä meikäläisen garderoobia. Saksasta ostettu silkkiyöpaita, kallis kun mikä, toinen olkain on irronnut -> korjataan ja käyttöön. Sukassa on kantapäässä reikä, se ei näy muille -> en korjaa. Mustasta neuletakista pudonnut ja kadonnut alin nappi - tätä voin käyttää napit auki, tai esim. vain ylin nappi kiinni, niin sitä ei niin huomaa -> en korjaa. Jumppa/kotihousut haaroista ratkenneet -> korjataan, että kehtaa vielä käyttää edes pihakeinussa. Ohuet villasormikkaat useammasta sormen päästä rikki. Korjaamalla pidentäisi käyttöikää, mutta taitaa olla liikaa vaivaa kun vastaavia sormikkaita on kaapissa monta paria -> en korjaa. Sateenvarjo, josta on yhdestä kohdasta metalliosa irti kankaasta ja piikki repsottaa. Helppo ja nopea ommella kiinni -> korjataan.
Käsityökoppaan lähtee siis silkkiyöpaita, jumppahousut ja sateenvarjo. Näiden ostohinta oli yhteensä noin 135 €. Lykkään uusien ostamisen kustannusta vuodella tai useammalla, säästän luontoa ja myös aikaa, koska korjaaminen on nopeampaa kuin uusien etsiminen kaupoista.
Tätä kirjoittaessani on niin harmaata, että vaistomaisesti meinasin kirjoittaa loppuun "syysterveisin"... Kyllä se kevätaurinko sieltä vielä ilmestyy :)
Terveisin,
Nina
P.S. Tuli mieleen tuosta älyttömästä villapaidan tuunaus esimerkistä, että sekin voi joskus olla viisasta. Esim. nämä viime jouluna muodissa olleet "rumat jouluvillapaidat". Sellaisen ostaminen yhden tai kahden kerran käyttöä varten on epäekologista ja epätaloudellista. Mutta jostain omasta vanhasta tuunaamalla saa takuulla itselleen just niin ruman ja räikeän kuin ikinä haluaa. Suosittelen kokeilemaan, jos sellaisen vaatteen haluaa.
