Mitä se nuukailu oikein tarkoittaa? Siitä tuntuu olevan eriäviä käsityksiä varsin runsaasti. Tämä pohdinta lähti päässäni liikkeelle Violacean kirjoituksesta koskien pihiyden olemusta. Minulle nuukailu merkitsee säästäväisyyttä, mielellään vähän yllätyksellisissäkin paikoissa. Se tarkoittaa tutkimusmatkailua omaan elämäntapaan. Piilokulujen löytämistä ja karsimista. En ole onneksi niin köyhä, että kaikki tämä olisi pakollista. Mutta ei siitä haittaakaan ole, nimim. Kotinhoidontuella vielä muutaman kuukauden...
Elämänilosta en halua tinkiä. En halua saada sosiaalista leimaa omituisesta ulkoasusta, hoitamattomasta pihasta ja ruosteisesta autosta. En halua viedä kummilapsille tuliaisiksi viimeisen myyntipäivän ohittaneita suklaapatukoita. Haluan matkustella, asua mukavasti ja pukeutua tilanteisiin sopivasti. Terveydestä ja turvallisuudesta ei tingitä. Kaiken edellä mainitun haluan saada aikaan kustannustehokkaasti. Minusta nuukailu on loppuviimetteeksi ihan turha sana. Sehän tarkoittaa järkevää elämää :)
Onnistunko aina? No en todellakaan. Ostin vajaa vuosi sitten älypuhelimen. Nokia oli silloin vielä suomalainen, ja oli juuri tuonut markkinoille edullisen mallinsa Lumia 520:n. Ostin sen, ja alkukankeuden jälkeen olen ollut jotakuinkin tyytyväinen. (Tässä blogissa olevat muutamat kuvat on muuten muistaakseni kuvattu sen kameralla.) Olin jo silloin nuuka, vaikka blogi oli vasta utuinen tulevaisuudessa siintävä haave. Niinpä en ostanut puhelimelle mitään suojakuorta enkä kalvoa näytön päälle. Olin sitä mieltä, että koska en yleensä ole ns. tumpelo, niin eihän minulle voi sattua mitään niin alkeellista, että puhelin menisi särki. Virhe, virhe, virhe...
Yhtenä keväisenä iltana makoilin sohvalla, viltti päälläni ja Lumia viltin päällä. Puoliso tuli jotain asiaa toimittamaan, ja nousin istumaan. En yhtään muistanut massuni päälle asettelemaani puhelinta. Se putosi lattialle, ja juuri siihen kohtaan oli jäänyt pieni metallinen koristelyhty, jota Kaksvuotias oli tutkinut. Se oli lattialla siten, että terävä kulma oli pystyssä. Ja siihenhän se luuri tietysti osui, lasi edellä kuinkas muuten :/ Kaksi isoa halkeamaa ja nurkka pieninä murusina, aargh! Suojakalvo olisi saattanut estää tämän.
Ostin sitten myöhemmin suojakalvon ja asettelin sen paikoilleen. Se estää niitä nurkan murusia irtoamasta kokonaan. Halkeamat näkyvät näytössä kahtena raitana, onneksi sentään aika reunassa molemmat. Työhönpaluu on koittamassa lähikuukausina, ja työsuhdepuhelin pitäisi tulla taas käyttöön, joten tässä vaiheessa en viitsi ostaa enää uutta. Summa summarum: alussa yritin säästää kympin, jonka jouduin myöhemmin käyttämään kuitenkin, ja puhelin on silti rikki.
Potuttaa, mutta toivottavasti teillä menee paremmin!
Terveisin,
Nina
P.S. Joku voisi kysellä kotivakuutuksen perään. Meillä on omavastuu juuri sen verran korkea, ettei se korvaa tätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti