Vielä työpaikan eväsruokailuista

Muutamia jälkiajatuksia heräsi vielä. Mitä jos edelliseltä päivältä ei jää tähteitä mitä ottaa töihin evääksi..?? Meillä töissä varsinkin teini-ikäisten poikien vanhemmat taivastelevat sitä, miten kaikki ruoka menee hujauksessa. Ei toivoakaan, että jäisi mitään vaikka kuinka ison makaronilaatikon paistaisi. Tuon ongelman voi selättää siten, että ottaa oman eväsosuutensa ensin. Ja vasta sitten päästää teinit ja muut suursyömärit päivän pääaterian kimppuun. Hah!

Olen pitänyt myös pientä varaeväsvalikoimaa pöytälaatikoissani. Tällä hetkellä siellä on kuppinuudeli ja muita pikanuudeleita. Nehän ei mitään täyttäviä eväitä sinänsä ole, mutta jos kotoa jää vain lihaa tai muuta proteiinipuolta, niin aterian hiilihydraatti on sitten valmiina töissä odottamassa eikä tarvitse alkaa illalla erikseen keittelemään perunoita pelkkiä eväitä varten. Toisaalta esimerkiksi tonnikala- tai lihapullasäilyke toimii toisinpäin. Jos kotona jää tähteeksi vain riisiä, perunaa tms, niin sitten on se aterian toinen osa jo siellä töissä valmiina. Nämä tietty vaativat seurakseen ne kasvikset ollakseen kunnon ateria.

Lisäksi olen pitänyt kaapissa pientä pyöreää näkkäriä tai hapankorppuja ja jääkaapissa tuorejuustoa, pestokastiketta ja puolukkasosetta. Näillä lisukkeilla pärjää, vaikka työpäivä venähtäisi vähän pidemmäksikin. Ei tarvitse tilata pizzaa tai lähteä käymään Hesessä.

Yleisesti ottaen eväsruokailu on tämän vajaan puolen vuoden työrupeamani aikana alkanut sujua omalla painollaan. Alussa tuntui vähän rasittavalta joka ilta nysvätä eväsvalmisteluiden kanssa. Mutta nyt se menee niin rutiinilla muiden hommien lomassa, ettei sitä oikeastaan enää edes ajattele. Suosittelen!

Terkuin,
Nina