Isäni kertoi jokunen vuosi sitten tarinaa sukulaismiehestä, joka oli poikennut Mummon luokse kylään eräänä viikonloppuaamuna kovasti krapuloissaan. Päätä särki ja närästi, ja olo oli niin kaikin puolin rähjääntynyt, ettei tämä setämies uskaltanut mennä kotiin emännän läksytystä kuulemaan. Hän pyysi Mummolta soodaa pahinta närästystä helpottamaan. Sooda auttoi, ja pian setämies lähti nöyränä yrittämään kotiinpaluuta. Tämä tapahtui useita kymmeniä vuosia sitten maaseudulla Päijät-Hämeessä. Ei ollut apteekkia lähimailla, eikä juurikaan omia autoja, joilla lähteä kirkonkylälle apteekkiin (eipä tuo herra olisi ollut ajokunnossakaan).
Muutama päivä sitten minua sattui närästämään, ja lääkekaapissa oli vain jotain viimeisen käyttöpäivän reilusti ohittanutta lääkettä. Silloin tämä sukulaismiehen tarina muistui mieleeni. Sekoitin teelusikallisen ruokasoodaa lasilliseen kylmää vettä. Se liukeni nopeasti, kun vähän sekoitti. Juoma ei ollut kehuttavan makuista, mutta ei sitä tarvinnut juoda kuin puoli lasillista, niin närästys tosiaan helpotti! Luulenpa, että uusia närästyslääkkeitä ei meille tarvitse enää ostaa :)
Säästösumma riippuu itsekunkin käyttämästä lääkkeestä ja käytetystä määrästä. Meillä ei nykyään kulu lääkettä kovinkaan paljoa, joten vuosisäästö lienee noin 5 € luokkaa. Aikaisemmin on kyllä työstressin takia ja odotusaikana närästänyt paljonkin, joten jos olisin muistanut tämän jutun silloin, olisin voinut säästää kymppejä tai satasia. Nyt pidän tämän visusti mielessä jatkossa. Vajaa teelusikallinen ruokasoodaa ei maksa juuri mitään.
Aika usein vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia.
Mukavaa viikon alkua toivottaen,
Nina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti