Kuorittuna ja paloiteltuna raparperia kertyi yhteensä vähän alle 2,5 dl. Kiisseliä tai hilloa syntyisi miniannos. Piirakkaa sen sijaan voisi tehdä vähän pienemmänkin, ja jos laittaisi täytteitä vähän säästeliäämmin, siitä ei ehkä edes tulisi kovin pieni...
Otin pohjaksi ohjeen Hyvä kokki (WSOY Pikkujättiläinen) -kirjasta. (Määrät on suurinpiirtein puolitettu, sillä alkuperäinen ohje on tehty pellillistä varten).
125g margariinia
1 dl sokeria
2 munaa
1,5 dl perunajauhoja
0,75 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Päälle:
0,5 l raparperinpaloja
1 rkl sokeria
Alkuperäisessä ohjeessa oli 1 litra raparperinpaloja, joten tässä pitäisi olla 0,5 litraa. Minulla oli käytössäni vain puolet siitä, eli tuo 2,5 dl. Optimistinuukailija uskoi sen riittävän :)
Ohje kuuluu näin: Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää munat yksitellen vatkaten. Yhdistä kuivat ainekset ja sekoita taikinaan. Levitä taikina piirakkavuokaan (alkup.: uunipannuun) leivinpaperin päälle. Ripottele päälle raparperit ja sokeri. Paista 200 asteessa uunin keskitasossa noin 30 minuuttia. (Sovella paistoaika uuniin ja piirakan kokoon sopivaksi.)
No eihän ne raparperit riittäneet, tietenkään. Mitä oikein kuvittelin? Jotain lisätäytettä piti keksiä nopeasti. Jääkaapin uumenista löytyi kaupan sokerista mansikkahilloa ja anopin lahjoittamaa omenasosetta. Valitsin sen omenan, ja pudottelin siitä teelusikalla "silmiä" raparperin palojen väliin. Näin siitä tuli ainakin päällisin puolin piirakan näköinen, eikä sokerikakkupohja, josta löytyy muutama raparperisattuma ;)
Tulos oli ihan onnistunut. Kotitekoinen omenasose kesti paistamisen hyvin. Söimme piirakan Puolison kanssa kahdessa päivässä.
Mikä tästä piirakasta tekee nuukailu-reseptin? Kaikki omasta maasta saatava sato ja sen hyödyntäminen on mielestäni hyvällä tavalla nuukailua. Meillä rivitalopihan omaavilla tällaista luksusta ei ole ylenpalttisesti saatavilla. Toisaalta, jos piirakkaa tekee ostoraparperista, pientä säästöä kertyy kun korvaa osan siitä jollain jääkaapista jo ennestään löytyvällä hillolla, joka on pian käytettävä pois. Tähän aikaan vuodesta on minun kokemuksen mukaan hyvä aika ruveta käyttämään pakastimen sisältöä aktiivisesti pois, ja sulattaa se ennen kuin seuraavan sadon marjat kypsyvät. Tämän reseptin avulla voinee kuluttaa tehokkaasti mitä tahansa marjoja ja hilloja, jos vaan piirakansyöjiä löytyy. Ohje oli helppo ja nopea toteuttaa.
Terveisin,
Nina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti