Talvipäivää!
Meillä alkoi juuri sakea lumisade. Aamulla olin autolla liikkeellä, ja ihmettelin jälleen kerran sitä maailmalopun kuvien maalailua mikä nykyistä sääuutisointia leimaa. Piti olla pääkallokeli. Oli kaunis talvipäivä ja vähän liukasta. Ehdin sopivasti asioiltani takaisin ja nyt on kiva olla sisällä lämpimässä ja katsella alkanutta pyrytystä ikkunasta.
Se siitä small talkista... Olimme viime viikon lomamatkalla ja siksi ajaksi oli jääkaappiin jäänyt vajaa puoli litraa marjajogurttia. Päivämäärä oli jo mennyt, mutta se vaikutti ihan priimakuntoiselta. Mutta kun uusikin oli jo ostettu ja korkattu, tämä vanha olisi jäämässä vääjäämättä roskisosastolle :/
Entäs banaanit sitten. Onkohan kellään muulla se tunne, että ne ovat nykyään huonompia kuin ennen? Ihan kuin niitä ei olisi männävuosina mennyt mustankirjavaksi yhtä paljon yhtä nopeasti. Eikös niistä tullut sellaisia mukavan kypsiä pienillä tummilla pilkuilla kuoressa? Ainakin meillä ne siirtyvät nykyään kullankeltaisesta liian ruskeaan, ilman mitään välipäiviä :/ Mistä lie johtuu. Eilen oli puolitoista sellaista tummaa.
Ajattelin jatkojalostaa niistä banaani-jogurttipannukakkua. Sovelsin peruspannarireseptiä siten, että maitoa ja jauhoja tuli vähemmän, ja sokerin jätin kokonaan pois. Tein uunipannullisen taikinan aika silmämääräisesti ja lisäsin maitoa ja jauhoja sen mukaan, että tuli mielestäni sopivan sakea taikina. Suurin piirtein näin: 4 dl jogurttia, 1,5 muussattua banaania, 2-3 dl maitoa, 2 dl vehnäjauhoja, 2 munaa, 0,5 tl suolaa. Ohjeen mukainen paistoaika oli 35 min, 225 C uunissa. Pannarista tuli aika tummakuorinen, sisältä löysä. Eli olisi kannattaa kokeilla alempaa lämpötilaa ja hiukan pidempää paistoaikaa. Mutta ihan hyvää tästä tuli! Nautin sitä eilen iltateellä vadelmahillon ja kermavaahdon kanssa. Tänään lounaan jälkkäriksi mustikoilla ja pienellä nokareella vaniljajäätelöä. Ensimmäinen vaihtoehto oli herkullinen, toinen suorastaan taivaallinen - suosittelen kumpaa tahansa!
Eihän näistä mitään suurta säästösummaa tule, vajaa jogurttipurkki olisi noin 40 snt ja puolitoista banaania ehkä 50 snt. Jos kuitenkin noudattaaa säännöllisesti periaatetta hyödyntää rippeet ja säästää vaikkapa pari euroa viikossa, se tekee kuitenkin satasen vuodessa. Jos taas kunnianhimoisemmin jalostaa hävikistä herkkuja, ja sillä keinoin jää kalliit herkut ostamatta kaupasta, säästön voi laskea moninkertaiseksi. Niin tai näin, rahapussi ja luonto kiittävät!
Terveisin,
Nina
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit
torstai 8. helmikuuta 2018
perjantai 10. marraskuuta 2017
Syksyn suosikit
Heippa pitkästä aikaa!
On enemmän kuin ilahduttavaa huomata, että näinkin pitkän tauon jälkeen blogissa käy edelleen päivittäin lukijoita :) Kiitos teille, ja toivottavasti tulevatkin jutut jaksavat kiinnostaa, aion nimittäin hypätä taas remmiin!
Ulkomaan Youtube-kanavissa näyttää olevan paljon videoita, joissa henkilöt esittelevät kuukauden tai jonkun muun jakson suosikkiasioitaan. Innostuin tästä ajatuksesta, nyt kun on ehtinyt tapahtua yhtä sun toista jännää sitten viime postauksen. Tai no kuka nyt mitäkin pitää jännänä, ehkä kaikki ei syty palashampoosta ihan samalla intensiteetillä :D No joo...
Tässä siis näitä syksyn 2017 suosikkiasioita:
Kosmetiikkasuosikki: Palashampoo
Luin aikaisemmin oudoksuen netistä juttuja palashampoosta. Mieleen palautui jotain hämäriä lapsuusmuistoja, kun serkkutytön kanssa pestiin tukat mäntysuovalla. Koska se oli "luonnontuote", hiukset sai huuhdella järvessä. Normaalilla shampoolla ei siis saanut saastuttaa rantavesiä, ihan hyvä ohje sekin. Tukka oli sen jälkeen takkuinen, näytettiin enemmän peikoilta kuin joltain ihanilta juhannuksen vedenneidoilta lumpeenkukkaseppeleineen.
Näin kuitenkin niin monta juttua palashampoon tuuhteuttavasta vaikutuksesta, että kiinnostuin. Googlaamisen tuloksena menin paikalliseen ekokauppaan ostamaan Flow-merkkistä olut-muna-palashampoota. Kuulosti vähän oudolta... Ensimmäisessä pesussa tukka tuntui tahmealta enkä meinannut saada saippuaa huuhdotuksi pois ollenkaan. Mutta lopputulos oli tuuhea ja pehmeä ja parempi kuin millään shampoolla ikinä ennen. Peseminen on muuttunut kerta kerralta helpommaksi, tahmeuden tunne on vähentynyt, ja lopputulos on edelleen yhtä hyvä. Shampoopala on nyt puoliväliin kulutettu, ja ilman muuta ostan kohtapian toisen varastoon odottamaan.
Hinta oli noin 11 € ja se on nyt kestänyt kolmisen kuukautta, ollen puolivälissä. Kustannus taitaa loppupelissä olla siten aika samaa luokkaa kuin edullisemmalla XZ-shampoolla, jota aikaisemmin käytin (ja sekin on ihan hyvä ja suositeltava tuote). Tuuheuttavia muotoilutuotteita ei tarvita, pesuvälin olen harventanut 1 päivän pidemmäksi ja tulos on tosiaan mieleinen.
Ravintolasuosikki: Simrik
Ravintolalöytö on nepalilainen Simrik Helsingin Pukinmäessä. Lounaan hinta noin 8,50 €, ja vaihtoehtoja on useita, mietoa/tulista, kasvis/kala/lammas/kana. Salaattipöytä on suppea, mutta huomattavan tuore ja raikas. Pääruoka-annos on iso, leipä vastustamatonta ja herkullinen lassi-jugurttijuoma kuuluu hintaan! Tulinen vaihtoehto ei ainakaan minun kokemuksella ole mikään tappo-tulinen, vaan kivasti jättää tilaa maistaa varsinaisen ruuankin maut. Jälkiruokakahvin vaihtoehtona on nepalilaista maustettua teetä (löytyy termoskannusta).
Jos menet testaamaan, niin huom! Simrikissä on kaksi puolta, joihin on vierekkäiset ulko-ovet. Ole siis tarkkana, sillä toinen puoli on riehakas kaljakuppila. Ruokapuolella on valkoiset liinat, rauhaisa tunnelma, sivistynyttä puheensorinaa ja hauska pieni leikkinurkkaus. Kotoisa ilmapiiri, ei hienostelua. Oikeanpuoleinen ovi.
Blogisuosikki: Suklaapossu
Ihan nimen perusteella kiinnostuin, ja siellä on tosi kivoja reseptejä. Omenapannaria tehtiin eilen Viisivuotiaan kanssa yhdessä. Hän siivutti oikein sujuvasti omenaa hedelmäveitsellä. Tästä toimesta taitaa tulla kolmas bravuurinumero juuston raastamisen ja hedelmien pesemisen. Hauska kyllä seurata hänen suurta intoa kotihommiin ja auttamiseen. Eilenkin hän riemastui, että "jee mä saan auttaa, kivaa kun on hauskempaa tekemistä kuin pelata possupajatsoa äitin kännykällä!" Jaa-a, kauankohan siivous ja keittiöhommat on hänen mielestä kivempaa kuin pelaaminen...
Suklaapossusta vielä, kana-pesto-voileipäkakkua haaveilen tekeväni ehkä isänpäiväksi, jos ollaan kotona. kotiliesi.fi/suklaapossu
Keittiösuosikki: punakaali-puolukka
Syksyinen suosikkini on perinteinen punakaali-puolukka-salaatti. Eli punakaalia raastettuna tai suikaleina, ja joukkoon puolukkaa. Käytän puolukkasurvosta, se tuo kivasti kosteutusta muuten niin rapsakkaan kaaliin. Tämä on myös edullista ja erittäin terveellistä, kuten kaikki kaalit. Jostain syystä tätä tekee mieli aina syksyllä.
Harrastus: tanssi
Aloitin etnisen tanssin kurssin paikallisessa opistossa. Työväenopistojen, aikuisopistojen ja kansalaisopistojen harrastustarjonta on huomattavasti edullisempaa kuin yksityisten liikuntapaikkojen. Tämäkin tanssikurssi maksoi alle 50 € koko talvikaudelta. Siitäkin hinnasta on mahdollista saada vielä joitain alennuksia. Varusteita löytyi minulta entuudestaan, mutta ihan perusjumppavaatteilla ja -tossuilla pärjää hyvin. Tanssi on siitä kiva harrastus, että rekvisiittaa voi lisätä treeneihin oman lajin ja kiinnostuksen mukaan. Korut, kilistimet ja helistimet, huivit, helmat ja kolikkovyöt tuovat hohtoa ja väriä marraskuun harmauteen.
Suosikkileffa: Yösyöttö
Käytiin Puolison kanssa leffassa pitkästä aikaa, katsottiin Yösyöttö. Tykkäsin. Oli se minun mielestä hiukan sadunhohtoinen ja epäuskottava, mutta se on ok. Arkirealismia on ihan riittämiin omassa/ystävien/tuttavien/naapureiden elämässä. Mielikuvituksellisia tarinoita tänne lisää pliis. Petteri Summasen naamakin näytti jotenkin uudelta ja kiinnostavalta pitkästä aikaa. Tiedän, etten ole ainoa, jonka mielestä Hirviniemi-Lahtinen-Vatanen-Kosonen-jne ryhmittymä on piiiikkasen yliedustettuna kotimaisessa viihteessä tällä hetkellä. Ei ne huonoja ole, mutta liika on liikaa.
Suosioon nousemassa: Huvitus lasten kanssa - Kasvitieteellinen
Helsingin Kasvitieteellisen puutarhan kasvihuone on kuulemma avattu remontin jälkeen. Sinne olisi kiva suunnata naperon kanssa, nyt kun on nuhjuista, kosteaa ja kylmää. Ihania tropiikin kukkia ja sen sellaista. Idea on kopioitu Isyyspakkaus-blogista, jonka kirjoittaja kävi siellä lastensa kanssa ja julkaisi tosi houkuttelevia kuvia.
Tulipa pitkä postaus. Kiitos, että jaksoit tänne asti! Hyvää loppuviikkoa ja palataan!
Terveisin,
Nina
On enemmän kuin ilahduttavaa huomata, että näinkin pitkän tauon jälkeen blogissa käy edelleen päivittäin lukijoita :) Kiitos teille, ja toivottavasti tulevatkin jutut jaksavat kiinnostaa, aion nimittäin hypätä taas remmiin!
Ulkomaan Youtube-kanavissa näyttää olevan paljon videoita, joissa henkilöt esittelevät kuukauden tai jonkun muun jakson suosikkiasioitaan. Innostuin tästä ajatuksesta, nyt kun on ehtinyt tapahtua yhtä sun toista jännää sitten viime postauksen. Tai no kuka nyt mitäkin pitää jännänä, ehkä kaikki ei syty palashampoosta ihan samalla intensiteetillä :D No joo...
Tässä siis näitä syksyn 2017 suosikkiasioita:
Kosmetiikkasuosikki: Palashampoo
Luin aikaisemmin oudoksuen netistä juttuja palashampoosta. Mieleen palautui jotain hämäriä lapsuusmuistoja, kun serkkutytön kanssa pestiin tukat mäntysuovalla. Koska se oli "luonnontuote", hiukset sai huuhdella järvessä. Normaalilla shampoolla ei siis saanut saastuttaa rantavesiä, ihan hyvä ohje sekin. Tukka oli sen jälkeen takkuinen, näytettiin enemmän peikoilta kuin joltain ihanilta juhannuksen vedenneidoilta lumpeenkukkaseppeleineen.
Näin kuitenkin niin monta juttua palashampoon tuuhteuttavasta vaikutuksesta, että kiinnostuin. Googlaamisen tuloksena menin paikalliseen ekokauppaan ostamaan Flow-merkkistä olut-muna-palashampoota. Kuulosti vähän oudolta... Ensimmäisessä pesussa tukka tuntui tahmealta enkä meinannut saada saippuaa huuhdotuksi pois ollenkaan. Mutta lopputulos oli tuuhea ja pehmeä ja parempi kuin millään shampoolla ikinä ennen. Peseminen on muuttunut kerta kerralta helpommaksi, tahmeuden tunne on vähentynyt, ja lopputulos on edelleen yhtä hyvä. Shampoopala on nyt puoliväliin kulutettu, ja ilman muuta ostan kohtapian toisen varastoon odottamaan.
Hinta oli noin 11 € ja se on nyt kestänyt kolmisen kuukautta, ollen puolivälissä. Kustannus taitaa loppupelissä olla siten aika samaa luokkaa kuin edullisemmalla XZ-shampoolla, jota aikaisemmin käytin (ja sekin on ihan hyvä ja suositeltava tuote). Tuuheuttavia muotoilutuotteita ei tarvita, pesuvälin olen harventanut 1 päivän pidemmäksi ja tulos on tosiaan mieleinen.
Ravintolasuosikki: Simrik
Ravintolalöytö on nepalilainen Simrik Helsingin Pukinmäessä. Lounaan hinta noin 8,50 €, ja vaihtoehtoja on useita, mietoa/tulista, kasvis/kala/lammas/kana. Salaattipöytä on suppea, mutta huomattavan tuore ja raikas. Pääruoka-annos on iso, leipä vastustamatonta ja herkullinen lassi-jugurttijuoma kuuluu hintaan! Tulinen vaihtoehto ei ainakaan minun kokemuksella ole mikään tappo-tulinen, vaan kivasti jättää tilaa maistaa varsinaisen ruuankin maut. Jälkiruokakahvin vaihtoehtona on nepalilaista maustettua teetä (löytyy termoskannusta).
Jos menet testaamaan, niin huom! Simrikissä on kaksi puolta, joihin on vierekkäiset ulko-ovet. Ole siis tarkkana, sillä toinen puoli on riehakas kaljakuppila. Ruokapuolella on valkoiset liinat, rauhaisa tunnelma, sivistynyttä puheensorinaa ja hauska pieni leikkinurkkaus. Kotoisa ilmapiiri, ei hienostelua. Oikeanpuoleinen ovi.
Blogisuosikki: Suklaapossu
Ihan nimen perusteella kiinnostuin, ja siellä on tosi kivoja reseptejä. Omenapannaria tehtiin eilen Viisivuotiaan kanssa yhdessä. Hän siivutti oikein sujuvasti omenaa hedelmäveitsellä. Tästä toimesta taitaa tulla kolmas bravuurinumero juuston raastamisen ja hedelmien pesemisen. Hauska kyllä seurata hänen suurta intoa kotihommiin ja auttamiseen. Eilenkin hän riemastui, että "jee mä saan auttaa, kivaa kun on hauskempaa tekemistä kuin pelata possupajatsoa äitin kännykällä!" Jaa-a, kauankohan siivous ja keittiöhommat on hänen mielestä kivempaa kuin pelaaminen...
Suklaapossusta vielä, kana-pesto-voileipäkakkua haaveilen tekeväni ehkä isänpäiväksi, jos ollaan kotona. kotiliesi.fi/suklaapossu
Keittiösuosikki: punakaali-puolukka
Syksyinen suosikkini on perinteinen punakaali-puolukka-salaatti. Eli punakaalia raastettuna tai suikaleina, ja joukkoon puolukkaa. Käytän puolukkasurvosta, se tuo kivasti kosteutusta muuten niin rapsakkaan kaaliin. Tämä on myös edullista ja erittäin terveellistä, kuten kaikki kaalit. Jostain syystä tätä tekee mieli aina syksyllä.
Harrastus: tanssi
Aloitin etnisen tanssin kurssin paikallisessa opistossa. Työväenopistojen, aikuisopistojen ja kansalaisopistojen harrastustarjonta on huomattavasti edullisempaa kuin yksityisten liikuntapaikkojen. Tämäkin tanssikurssi maksoi alle 50 € koko talvikaudelta. Siitäkin hinnasta on mahdollista saada vielä joitain alennuksia. Varusteita löytyi minulta entuudestaan, mutta ihan perusjumppavaatteilla ja -tossuilla pärjää hyvin. Tanssi on siitä kiva harrastus, että rekvisiittaa voi lisätä treeneihin oman lajin ja kiinnostuksen mukaan. Korut, kilistimet ja helistimet, huivit, helmat ja kolikkovyöt tuovat hohtoa ja väriä marraskuun harmauteen.
Suosikkileffa: Yösyöttö
Käytiin Puolison kanssa leffassa pitkästä aikaa, katsottiin Yösyöttö. Tykkäsin. Oli se minun mielestä hiukan sadunhohtoinen ja epäuskottava, mutta se on ok. Arkirealismia on ihan riittämiin omassa/ystävien/tuttavien/naapureiden elämässä. Mielikuvituksellisia tarinoita tänne lisää pliis. Petteri Summasen naamakin näytti jotenkin uudelta ja kiinnostavalta pitkästä aikaa. Tiedän, etten ole ainoa, jonka mielestä Hirviniemi-Lahtinen-Vatanen-Kosonen-jne ryhmittymä on piiiikkasen yliedustettuna kotimaisessa viihteessä tällä hetkellä. Ei ne huonoja ole, mutta liika on liikaa.
Suosioon nousemassa: Huvitus lasten kanssa - Kasvitieteellinen
Helsingin Kasvitieteellisen puutarhan kasvihuone on kuulemma avattu remontin jälkeen. Sinne olisi kiva suunnata naperon kanssa, nyt kun on nuhjuista, kosteaa ja kylmää. Ihania tropiikin kukkia ja sen sellaista. Idea on kopioitu Isyyspakkaus-blogista, jonka kirjoittaja kävi siellä lastensa kanssa ja julkaisi tosi houkuttelevia kuvia.
Tulipa pitkä postaus. Kiitos, että jaksoit tänne asti! Hyvää loppuviikkoa ja palataan!
Terveisin,
Nina
perjantai 3. maaliskuuta 2017
Pikainen vinkki Lidliin
Moi,
Viime postauksessa mainitsin, että Lidlissä on pähkinät tarjouksessa säännöllisin väliajoin. Nyt olivat laittaneet Cashewit hyvään aleen. Ostin kuusi pussia. Joten jos sinäkin haluat hamstrata terveellistä pikkusyötävää kotiin, töihin, luennolle tai illanistujaisiin niin nyt olisi tilaisuus! Kg-hinta n.11,50 €.
Hyvää viikonloppua!
T. Nina
P.s. tarjous on voimassa ke 8.3. asti.
Viime postauksessa mainitsin, että Lidlissä on pähkinät tarjouksessa säännöllisin väliajoin. Nyt olivat laittaneet Cashewit hyvään aleen. Ostin kuusi pussia. Joten jos sinäkin haluat hamstrata terveellistä pikkusyötävää kotiin, töihin, luennolle tai illanistujaisiin niin nyt olisi tilaisuus! Kg-hinta n.11,50 €.
Hyvää viikonloppua!
T. Nina
P.s. tarjous on voimassa ke 8.3. asti.
tiistai 28. helmikuuta 2017
Lidlin ostokset - kolme muovikassillista
Heippa pitkästä aikaa!
On se vaan kumma, miten paljon ruokakaupasta tulee ostettua tavaraa. Me siis olemme kolmen hengen perhe ja yksi perheenjäsen on Nelivuotias, joka ei ole mikään ahmatti vaan päinvastoin, oikein saa maanitella syömään. Mutta perussetti on kolme-neljä muovikassillista, ja kaupassa käydään nykyään parin päivän välein. En kyllä muista, että omassa lapsuudessani olisi ihan noin paljon ostettu ruokakaupasta, ja meitä oli sentään neljä!
Tässä kuva, mitä tällä kertaa tuli kannettua kotiin. Lidlissä minulle lähes aina käy niin, että ostan paljon muutakin kuin mitä listalla oli. Lähinnä täydennän varastoja niissä tuoteryhmissä, joiden tiedän varmasti kuluvan muutaman kuukauden sisällä, kuten kahvi, vessapaperi, makaroni, mehut. Jos eteen tulee sopivia tarjouksia, niin hyödynnän niitä täysimääräisesti. Viimeksi siellä oli saksanpähkinät hyvässä alessa, ostin saman tien kuusi pussia. Pärjätään seuraavaan aleen asti :D Lidlissähän pähkinäpussit ovat perushinnaltaankin muita kauppoja edullisempia ja lisäksi laittavat ne hyvään alennukseen muutaman kuukauden välein. Joten hamstraan aina alesta, ja ollaankin tässä vuoden päivät syöty terveellisiä maukkaita pähkinöitä välipalana varsin edullisesti.
Menipä jaaritteluksi, tässä siis se kuva:
Taaperon lasagne-mikroateria oli tarjouksessa. Säästän sen kevääksi mökille, jossa sen voi lämmittää vesihauteessa, kun me muut syödään grillimakkaraa. Mikrokeitot olivat myös tarjouksessa, joten helpotin elämääni ottamalla pari kappaletta päivälliseksi. Vauvanruuat tuossa taustalla... ne on meidän "vauvan" spesiaaliherkkuja :) 8 kk tarkoitettu Couscous-kana-ateria maistuu varsinkin. Täydennän sitä kylläkin tilkalla oliiviöljyä ja salaattisilpulla ja oheen ruisleipää, että on tarpeeksi täyttävä ateria.
Lasten kosteuspyyhkeet olivat myös tarjouksessa, joten ostin niitä varastoon. Kuluvat viimeistään kesällä mökillä tai retkillä. Niillähän voi aikuinenkin hyvin pyyhkiä esim. käsiä.
Vielä kommentti tuosta vasemmalla olevasta uunikana-boxista. Olin huolimaton ja katsoin hinnan väärin. 4,49 € on kilohinta, eikä boxin hinta kuten kuvittelin. Boxi maksoi lopulta noin 7,60 €. Huomasin sen vasta kassalla, oma moka. Vaikutti kuitenkin niin herkulliselta, että ostin sen silti. Ja tänään paistan, nams! (Sen oheen teen lohkoperunoita edellisten päivien ylijääneistä keitetyistä perunoista. Osan maustan homejuustolla, sitä myytiin meidän S-marketissa 0,10 €/kpl, koska päivämäärät. Tänään ja huomenna on viimeiset päivät, jolloin uskallan vielä sitä käyttää.)
Kaikkien ostosten tarkkoja hintoja minulla ei ole heittää, sillä olen ottanut tavaksi tarkistaa kuitin ja vaihtorahat saman tien kassalla. Sitten heitän kuitin heti roskikseen. Yksinkertaistan elämäämme, kun en kuljettele niitä mukana. En nykyään pidä mitään kirjanpitoa, koska kulutus on tasaista ja ostetaan aika samoja juttuja koko ajan. Tämän satsin hinta oli kokonaisuudessaan noin 47 €.
Kukkaset ovat tässä vain koristeena hiukan keväistä ilmettä tuomassa. Sain ne Puolisolta, eivätkä ne siten sisälly tuohon summaan.
Terveisin,
Nina
P.S: Ihmeesti noita päivämäärä-jämä-eriä on ollut tarjolla. Tänään menin R-kioskille ostamaan suklaata. Joo ei kovin nuukaa :/ Fazerina-patukka olisi ollut 1,20 €, mutta myyjä kertoi, että Fazerin joulusuklaata saisi koko levyn 1 €. No pakkohan se oli ottaa. Oma moka tämäkin... Note to self: Älä poikkea R-kioskille.
On se vaan kumma, miten paljon ruokakaupasta tulee ostettua tavaraa. Me siis olemme kolmen hengen perhe ja yksi perheenjäsen on Nelivuotias, joka ei ole mikään ahmatti vaan päinvastoin, oikein saa maanitella syömään. Mutta perussetti on kolme-neljä muovikassillista, ja kaupassa käydään nykyään parin päivän välein. En kyllä muista, että omassa lapsuudessani olisi ihan noin paljon ostettu ruokakaupasta, ja meitä oli sentään neljä!
Tässä kuva, mitä tällä kertaa tuli kannettua kotiin. Lidlissä minulle lähes aina käy niin, että ostan paljon muutakin kuin mitä listalla oli. Lähinnä täydennän varastoja niissä tuoteryhmissä, joiden tiedän varmasti kuluvan muutaman kuukauden sisällä, kuten kahvi, vessapaperi, makaroni, mehut. Jos eteen tulee sopivia tarjouksia, niin hyödynnän niitä täysimääräisesti. Viimeksi siellä oli saksanpähkinät hyvässä alessa, ostin saman tien kuusi pussia. Pärjätään seuraavaan aleen asti :D Lidlissähän pähkinäpussit ovat perushinnaltaankin muita kauppoja edullisempia ja lisäksi laittavat ne hyvään alennukseen muutaman kuukauden välein. Joten hamstraan aina alesta, ja ollaankin tässä vuoden päivät syöty terveellisiä maukkaita pähkinöitä välipalana varsin edullisesti.
Menipä jaaritteluksi, tässä siis se kuva:
Lasten kosteuspyyhkeet olivat myös tarjouksessa, joten ostin niitä varastoon. Kuluvat viimeistään kesällä mökillä tai retkillä. Niillähän voi aikuinenkin hyvin pyyhkiä esim. käsiä.
Vielä kommentti tuosta vasemmalla olevasta uunikana-boxista. Olin huolimaton ja katsoin hinnan väärin. 4,49 € on kilohinta, eikä boxin hinta kuten kuvittelin. Boxi maksoi lopulta noin 7,60 €. Huomasin sen vasta kassalla, oma moka. Vaikutti kuitenkin niin herkulliselta, että ostin sen silti. Ja tänään paistan, nams! (Sen oheen teen lohkoperunoita edellisten päivien ylijääneistä keitetyistä perunoista. Osan maustan homejuustolla, sitä myytiin meidän S-marketissa 0,10 €/kpl, koska päivämäärät. Tänään ja huomenna on viimeiset päivät, jolloin uskallan vielä sitä käyttää.)
Kaikkien ostosten tarkkoja hintoja minulla ei ole heittää, sillä olen ottanut tavaksi tarkistaa kuitin ja vaihtorahat saman tien kassalla. Sitten heitän kuitin heti roskikseen. Yksinkertaistan elämäämme, kun en kuljettele niitä mukana. En nykyään pidä mitään kirjanpitoa, koska kulutus on tasaista ja ostetaan aika samoja juttuja koko ajan. Tämän satsin hinta oli kokonaisuudessaan noin 47 €.
Kukkaset ovat tässä vain koristeena hiukan keväistä ilmettä tuomassa. Sain ne Puolisolta, eivätkä ne siten sisälly tuohon summaan.
Terveisin,
Nina
P.S: Ihmeesti noita päivämäärä-jämä-eriä on ollut tarjolla. Tänään menin R-kioskille ostamaan suklaata. Joo ei kovin nuukaa :/ Fazerina-patukka olisi ollut 1,20 €, mutta myyjä kertoi, että Fazerin joulusuklaata saisi koko levyn 1 €. No pakkohan se oli ottaa. Oma moka tämäkin... Note to self: Älä poikkea R-kioskille.
sunnuntai 15. tammikuuta 2017
Härkis ja härkäpapurouhe kokemuksia
Hei!
Härkis oli kuluneen vuoden hitti ruokamarkkinoilla. Eikä ihme, olen kokeillut sitä ja oli kyllä hyvänmakuinen ja helppokäyttöinen valmiste. Ei vaan ihan halvimmasta päästä. Tutkin sitten päivänä muutamana kaupan kuiva-ainehyllyjä ja sieltä pisti silmään Härkäpapurouhe-niminen paketti. Valmistaja oli sama Verso kuin Härkikselläkin.
Eilen meille tuli vieraaksi gluteenitonta kasvisruokaa suosiva ystäväni. Tein ruuaksi kaalilaatikkoa riisi-ohralla ja proteiiniksi vaihdoin jauhelihan tilalle härkäpapurouheen. Joo ei kovin juhlavaa tarjottavaa... mutta eipä tässä ollut juhlista kysekään ja lämpimät pitkään haudutetut laatikkoruuat maistuvat pakkaspäivinä erityisen hyviltä. Laitoin rouheen muiden raaka-aineiden joukkoon sellaisenaan, silmämääräisesti mitaten. Käyttö ei edellytä liottamista, ruskistamista tai mitään muutakaan esivalmistelua. Laatikko oli uunissa täydellä lämmöllä noin tunnin ja sen jälkeen hautui sammutetussa uunissa vielä toisen tunnin ennen ruokailua. Reseptinä oli ihan perus-kaalilaatikko.
Härkäpapu on paketin mukaan pohjolan vanhimpia viljelykasveja, sitä on viljelty täällä aina 1200-luvulta lähtien. Sopii ihmetellä, miksi tuontipavut ovat niin suosittuja verrattuna tähän ravinteikkaaseen ja helposti viljeltävään kotimaisen lajiin... Proteiinia rouheessa on 46 %, Härkiksessä 17 %. Rouhe on riittoisaa, tilavuus kasvaa tuotteen kostuessa.
En halua sinänsä dissata Härkistä, se on hieno kotimainen innovaatio! Mutta härkäpapurouhe on se valmiste, joka siirtyy tämän nuukailukeittiön vakiorepertuaariin. Se on pikaisesti arvioiden noin 3-4 kertaa edullisempaa sekä myös ravinteikkaampaa ja säilyvämpää. Se on myös erittäin helppokäyttöistä. Miedon maun ansiosta sen voi maustaa moneen reseptiin sopivaksi. Kuten näette, minusta tuli nyt aivan härkäpapurouhe-fani!
Talviterveisin,
Nina
P.S. Ystäväni söi ruokaa ihan mielellään. Puoliso söi ja kommentoi jotain neutraalia. Nelivuotiaan kommentti oli: Hyi! Pahaa! Se taisi kylläkin johtua pääasiassa kaalista. Mutta vähän täytyy vielä muokata maaperää, että saadaan perhekin innostumaan härkäpavusta.
Härkis oli kuluneen vuoden hitti ruokamarkkinoilla. Eikä ihme, olen kokeillut sitä ja oli kyllä hyvänmakuinen ja helppokäyttöinen valmiste. Ei vaan ihan halvimmasta päästä. Tutkin sitten päivänä muutamana kaupan kuiva-ainehyllyjä ja sieltä pisti silmään Härkäpapurouhe-niminen paketti. Valmistaja oli sama Verso kuin Härkikselläkin.
Eilen meille tuli vieraaksi gluteenitonta kasvisruokaa suosiva ystäväni. Tein ruuaksi kaalilaatikkoa riisi-ohralla ja proteiiniksi vaihdoin jauhelihan tilalle härkäpapurouheen. Joo ei kovin juhlavaa tarjottavaa... mutta eipä tässä ollut juhlista kysekään ja lämpimät pitkään haudutetut laatikkoruuat maistuvat pakkaspäivinä erityisen hyviltä. Laitoin rouheen muiden raaka-aineiden joukkoon sellaisenaan, silmämääräisesti mitaten. Käyttö ei edellytä liottamista, ruskistamista tai mitään muutakaan esivalmistelua. Laatikko oli uunissa täydellä lämmöllä noin tunnin ja sen jälkeen hautui sammutetussa uunissa vielä toisen tunnin ennen ruokailua. Reseptinä oli ihan perus-kaalilaatikko.
Härkäpapu on paketin mukaan pohjolan vanhimpia viljelykasveja, sitä on viljelty täällä aina 1200-luvulta lähtien. Sopii ihmetellä, miksi tuontipavut ovat niin suosittuja verrattuna tähän ravinteikkaaseen ja helposti viljeltävään kotimaisen lajiin... Proteiinia rouheessa on 46 %, Härkiksessä 17 %. Rouhe on riittoisaa, tilavuus kasvaa tuotteen kostuessa.
En halua sinänsä dissata Härkistä, se on hieno kotimainen innovaatio! Mutta härkäpapurouhe on se valmiste, joka siirtyy tämän nuukailukeittiön vakiorepertuaariin. Se on pikaisesti arvioiden noin 3-4 kertaa edullisempaa sekä myös ravinteikkaampaa ja säilyvämpää. Se on myös erittäin helppokäyttöistä. Miedon maun ansiosta sen voi maustaa moneen reseptiin sopivaksi. Kuten näette, minusta tuli nyt aivan härkäpapurouhe-fani!
Talviterveisin,
Nina
P.S. Ystäväni söi ruokaa ihan mielellään. Puoliso söi ja kommentoi jotain neutraalia. Nelivuotiaan kommentti oli: Hyi! Pahaa! Se taisi kylläkin johtua pääasiassa kaalista. Mutta vähän täytyy vielä muokata maaperää, että saadaan perhekin innostumaan härkäpavusta.
sunnuntai 8. tammikuuta 2017
Uuteen vuoteen uusin lupauksin
Hei,
Ja hyvää alkanutta vuotta täältäkinpäin! Mitäpä olisi Uusi Vuosi ilman uuden vuoden lupauksia? Joka ikinen vuosi sitä katsoo kohti tulevaa aina yhtä kirkasotsaisena, täynnä aitoa lapsenuskoa siihen, että Nyt Se Suuri Muutos Alkaa. Minä ainakin tunnen joka vuoden vaihtuessa, että nyt alkaa uusi elämä. Olen kuitenkin oppinut sijoittamaan tuon huikean uudistumisen melko maltillisiin kehyksiin.
Pienet ja selkeät uuden vuoden lupaukset yleensä toteutuvat parhaiten. Yhtenä vuonna lupasin vähentää TV:n katselua, ja sen teinkin. Se oli ennen älypuhelinten aikakautta, joten minulle jäi sinä vuonna ällistyttävän paljon aikaa tehdä kaikkea muuta. Vaikken vähentänyt päivätyötäni lainkaan, koin, että kiire katosi ja stressi väheni. Ehdin ihan helposti tekemään kaikki "elämän perusjutut" ja panostamaan ystävyyssuhteisiin ja muutamiin omiin projekteihin, mitä ne silloin olivatkaan.
Tänä vuonna 2017 lupaan juoda enemmän vettä ja vähemmän kahvia. Tavoittelen sillä useampiakin hyötyjä. No tietenkin rahansäästöä suodatinpussien, kahvinpurujen, sähkön ja laitteen kulumisen osalta. Lisäksi säästän aikaa. Kahvin keittäminen vie enemmän aikaa kuin veden laskeminen hanasta. (Asun kylläkin kaupungissa, joka loisti juuri vesiongelmillaan Iltalehteä myöden. Että nyt just haetaan vesi tankkiautosta kaupungilta tai tuttujen porakaivosta tai hanasta muualta, taikka keitetään hellalla. Että ei kyllä säästy yhtään aikaa juoda vettä vs. keittää kahvia :´D ) Olen kahvin suurkuluttaja, joten uskoisin, että vähentämällä esim. 5 kupin päivätasolle, se olisi hyväksi myös terveydelle. Lisäksi varmaankin nukun keskimäärin paremmin, mikä hyödyttää jaksamista ja hyvinvointia monin tavoin. On myös tutkittu juttu, että univaje vaikuttaa insuliiniaineenvaihduntaan, ja sitä kautta aiheuttaa mm. vyötärölihavuutta. Aion siis myös hiukkasen hoikistua ;) Tällä yhdellä pikkutoimella siis aion säästää rahaa, säästää aikaa, parantaa terveyttäni, hyvinvointiani ja yöuniani sekä laihtua. Helppo homma.
Näiden hyvien aikomusten siivittämänä toivotan onnea, menestystä ja iloa tulevaan viikkoon ja koko vuoteen!
Nina
Ja hyvää alkanutta vuotta täältäkinpäin! Mitäpä olisi Uusi Vuosi ilman uuden vuoden lupauksia? Joka ikinen vuosi sitä katsoo kohti tulevaa aina yhtä kirkasotsaisena, täynnä aitoa lapsenuskoa siihen, että Nyt Se Suuri Muutos Alkaa. Minä ainakin tunnen joka vuoden vaihtuessa, että nyt alkaa uusi elämä. Olen kuitenkin oppinut sijoittamaan tuon huikean uudistumisen melko maltillisiin kehyksiin.
Pienet ja selkeät uuden vuoden lupaukset yleensä toteutuvat parhaiten. Yhtenä vuonna lupasin vähentää TV:n katselua, ja sen teinkin. Se oli ennen älypuhelinten aikakautta, joten minulle jäi sinä vuonna ällistyttävän paljon aikaa tehdä kaikkea muuta. Vaikken vähentänyt päivätyötäni lainkaan, koin, että kiire katosi ja stressi väheni. Ehdin ihan helposti tekemään kaikki "elämän perusjutut" ja panostamaan ystävyyssuhteisiin ja muutamiin omiin projekteihin, mitä ne silloin olivatkaan.
Tänä vuonna 2017 lupaan juoda enemmän vettä ja vähemmän kahvia. Tavoittelen sillä useampiakin hyötyjä. No tietenkin rahansäästöä suodatinpussien, kahvinpurujen, sähkön ja laitteen kulumisen osalta. Lisäksi säästän aikaa. Kahvin keittäminen vie enemmän aikaa kuin veden laskeminen hanasta. (Asun kylläkin kaupungissa, joka loisti juuri vesiongelmillaan Iltalehteä myöden. Että nyt just haetaan vesi tankkiautosta kaupungilta tai tuttujen porakaivosta tai hanasta muualta, taikka keitetään hellalla. Että ei kyllä säästy yhtään aikaa juoda vettä vs. keittää kahvia :´D ) Olen kahvin suurkuluttaja, joten uskoisin, että vähentämällä esim. 5 kupin päivätasolle, se olisi hyväksi myös terveydelle. Lisäksi varmaankin nukun keskimäärin paremmin, mikä hyödyttää jaksamista ja hyvinvointia monin tavoin. On myös tutkittu juttu, että univaje vaikuttaa insuliiniaineenvaihduntaan, ja sitä kautta aiheuttaa mm. vyötärölihavuutta. Aion siis myös hiukkasen hoikistua ;) Tällä yhdellä pikkutoimella siis aion säästää rahaa, säästää aikaa, parantaa terveyttäni, hyvinvointiani ja yöuniani sekä laihtua. Helppo homma.
Näiden hyvien aikomusten siivittämänä toivotan onnea, menestystä ja iloa tulevaan viikkoon ja koko vuoteen!
Nina
sunnuntai 4. joulukuuta 2016
Säästövinkki: Kaupan kasvisten jatkoviljely ikkunalaudalla
Moi!
Hirveästi ei ole tullut säästövinkkejä nyt testailtua, mutta tällaisen artikkelin bongasin etsiessäni ohjeita valkosipulin kotikasvatukseen. Täältä löytyy vinkkiä useammankin kaupasta ostettavan kasvikunnan tuotteen jatkamiseen kotona: Tämä onnistuu jokaiselta keittiöpuutarhurilta. Linkki ohjaa Ilta-Sanomien sivuille, ja siellä kerrotaan lyhyesti ohjeita kevätsipulin, fenkolin, inkiväärin, perunoiden, valkosipulin, sitruunaruohon, kiinankaalin, sellerin ja paksoin jatkokasvattamiseen. Aika kavalkadi. Aion kokeilla ainakin tuota kiinankaalia ihan heti ensiviikolla. Kevätsipulia sitten kun niitä taas kaupassa näkyy. Tai ehkä nykyaikana mitä tahansa saa kaupasta milloin tahansa, en vain ole pannut ko.kasvia nyt viime aikoina merkille.
Valkosipulin kasvatuksesta vielä huomautus. Luin toisaalta, että se tarvitsee kasvaakseen vähintään 8 h valoa vuorokaudessa. Auringon nousu- ja laskutaulukon perusteella se aika koittaa ikkunalautapuutarhurille vasta helmikuussa. Joten sorry valkosipulin ystävät, vielä pari kuukautta on odotettava. Mutta laitetaan kalenteriin...
Säästösummia voi kukin laskeskella sen mukaan mitä kasveja valitsee kasvatettavakseen ja paljonko onnistuu satoa saamaan. Kevätsipulivinkin mukaan tarvikkeiksi riittää pelkästään astia ja vettä, joten siinä ainakin on mahdollista jäädä hiukan voiton puolelle. Meikäläisen viherpeukalottomuuden tuntien näillä viljelmillä tuskin pääsee perhe rikastumaan, mutta kasvun ihmeitä ihastellessa rikastumme henkisesti :)
Terveisin,
Nina
P.S. Nuorena opiskelijatyttönä kasvatin monena vuonna ikkunalaudalla paprikaa. Ihan tavallisen paprikan siemenestä. Istutin sen suoraan ruukkuun aina heti tammikuussa. Siitä kypsyi joka vuosi yksi noin puolikkaan tennispallon kokoinen, ihan hyvänmakuinen paprika. Taidan kokeilla tänä vuonna taas. Pääsee vähän aikaisemmin kylvöhommiin kuin tuon valkosipulin kanssa.
Hirveästi ei ole tullut säästövinkkejä nyt testailtua, mutta tällaisen artikkelin bongasin etsiessäni ohjeita valkosipulin kotikasvatukseen. Täältä löytyy vinkkiä useammankin kaupasta ostettavan kasvikunnan tuotteen jatkamiseen kotona: Tämä onnistuu jokaiselta keittiöpuutarhurilta. Linkki ohjaa Ilta-Sanomien sivuille, ja siellä kerrotaan lyhyesti ohjeita kevätsipulin, fenkolin, inkiväärin, perunoiden, valkosipulin, sitruunaruohon, kiinankaalin, sellerin ja paksoin jatkokasvattamiseen. Aika kavalkadi. Aion kokeilla ainakin tuota kiinankaalia ihan heti ensiviikolla. Kevätsipulia sitten kun niitä taas kaupassa näkyy. Tai ehkä nykyaikana mitä tahansa saa kaupasta milloin tahansa, en vain ole pannut ko.kasvia nyt viime aikoina merkille.
Valkosipulin kasvatuksesta vielä huomautus. Luin toisaalta, että se tarvitsee kasvaakseen vähintään 8 h valoa vuorokaudessa. Auringon nousu- ja laskutaulukon perusteella se aika koittaa ikkunalautapuutarhurille vasta helmikuussa. Joten sorry valkosipulin ystävät, vielä pari kuukautta on odotettava. Mutta laitetaan kalenteriin...
Säästösummia voi kukin laskeskella sen mukaan mitä kasveja valitsee kasvatettavakseen ja paljonko onnistuu satoa saamaan. Kevätsipulivinkin mukaan tarvikkeiksi riittää pelkästään astia ja vettä, joten siinä ainakin on mahdollista jäädä hiukan voiton puolelle. Meikäläisen viherpeukalottomuuden tuntien näillä viljelmillä tuskin pääsee perhe rikastumaan, mutta kasvun ihmeitä ihastellessa rikastumme henkisesti :)
Terveisin,
Nina
P.S. Nuorena opiskelijatyttönä kasvatin monena vuonna ikkunalaudalla paprikaa. Ihan tavallisen paprikan siemenestä. Istutin sen suoraan ruukkuun aina heti tammikuussa. Siitä kypsyi joka vuosi yksi noin puolikkaan tennispallon kokoinen, ihan hyvänmakuinen paprika. Taidan kokeilla tänä vuonna taas. Pääsee vähän aikaisemmin kylvöhommiin kuin tuon valkosipulin kanssa.
maanantai 21. marraskuuta 2016
Köyhän miehen lakkahillo
Hei!
Nelivuotias sai yhdeltä sukulaisrouvalta loppukesällä pussillisen karviaisia. Lapsemme on marjojen suhteen valitettavan nirso, ne kelpaavat lähinnä makeiden hillojen ja leivonnaisten muodossa. Arvatkaa vaan kuinka usein täällä tehdään mustikkamuffinseja, hohhoijaa... Puhelin asiasta tädilleni, joka kertoi tehneensä joskus karviaisista ja porkkanoista "köyhän miehen lakkahilloa" Eli noista aineksista siis syntyisi hillo, joka maistuu jollain ihmeen tavalla lakkahillolta. Mikäpä siinä, kokeiluun vaan!
Köyhän miehen lakkahillo
1. Karviaisista leikataan kannat pois ja soseutetaan sauvasekoittimella.
2. Saman verran porkkanoita kuoritaan, keitetään ja soseutetaan.
3. Karviais- ja porkkanasoseet yhdistetään ja keitetään hilloksi hillosokeritopan ohjeen mukaan.
Tästä tuli kauniin punaista hilloa, joka todentottatosiaan maultaan muistuttaa lakkahilloa. Punaisista karviaisista tehty hillo on väriltään kauniin tummanpunaista. Ulkonäön puolesta tätä ei sekoita aitoon lakkahilloon. Voin suosittelen tätä reseptiä, jos kaipaat karviaisille sopivaa käyttökohdetta, pidät lakkahillosta ja arvostat hiukan edullisempaa vaihtoehtoa.
Mukavaa viikkoa!
Terkuin,
Nina
Nelivuotias sai yhdeltä sukulaisrouvalta loppukesällä pussillisen karviaisia. Lapsemme on marjojen suhteen valitettavan nirso, ne kelpaavat lähinnä makeiden hillojen ja leivonnaisten muodossa. Arvatkaa vaan kuinka usein täällä tehdään mustikkamuffinseja, hohhoijaa... Puhelin asiasta tädilleni, joka kertoi tehneensä joskus karviaisista ja porkkanoista "köyhän miehen lakkahilloa" Eli noista aineksista siis syntyisi hillo, joka maistuu jollain ihmeen tavalla lakkahillolta. Mikäpä siinä, kokeiluun vaan!
Köyhän miehen lakkahillo
1. Karviaisista leikataan kannat pois ja soseutetaan sauvasekoittimella.
2. Saman verran porkkanoita kuoritaan, keitetään ja soseutetaan.
3. Karviais- ja porkkanasoseet yhdistetään ja keitetään hilloksi hillosokeritopan ohjeen mukaan.
Tästä tuli kauniin punaista hilloa, joka todentottatosiaan maultaan muistuttaa lakkahilloa. Punaisista karviaisista tehty hillo on väriltään kauniin tummanpunaista. Ulkonäön puolesta tätä ei sekoita aitoon lakkahilloon. Voin suosittelen tätä reseptiä, jos kaipaat karviaisille sopivaa käyttökohdetta, pidät lakkahillosta ja arvostat hiukan edullisempaa vaihtoehtoa.
Mukavaa viikkoa!
Terkuin,
Nina
torstai 10. marraskuuta 2016
Flunssan nujerrus kotikonstein - vinkit
Moikka!
Flunssasta on nyt pääosin selvitty. Nelivuotias on palannut hoitopaikkaan ja minä olen enää ainoa, joka täällä potee jälkitaudiksi jäänyttä keuhkoputkentulehdusta tai jotain sen tyyppistä. Kuumetta ei ole, mutta yskittää keuhkojen pohjasta asti ja niistättää niin, että häiritsee yöuniakin. Minulla on tällaiseen taipumus, lähes joka lenssun jälkeen jää köhä roikkumaan. Aikaisemmin hain ja sain usein antibioottikuurin tässä vaiheessa. Silloisen työpaikkani työterveyshuollon ja sairaskassan ansiosta en maksanut siitä. Tai kassan jäsenmaksu kylläkin oli sen verran, että se lähinnä kannusti hakemaan terveyspalveluita ja lääkkeitä. Nyt olen parannellut itseäni omin keinoin, ja tulos on ollut ihan lupaava. Kun vain olisin muistanut aloittaa aikaisemmin.
Simppeli flunssajuoma: kuppi mustaa teetä ja sekaan puristetaan 1 valkosipulinkynsi. Taikajuomaa voi tehostaa lisäämällä joukkoon lusikallisen hunajaa. Mukillinen tätä aamuin illoin tuntuu oikeasti auttavan varsin nopeasti. Pahaa, mutta toimii.
Lisäksi olisi pari muuta tukitoimenpidettä.
* Jalkojen pitäminen lämpimänä. Vaikka muuten ei tykkäisikään nukkua sukat jalassa, niin nyt kannattaa.
* Kreetalainen oliiviöljy. Luin vuosia sitten Välimeren ruokavalion terveydelle edullisista vaikutuksista ja vakuutuin. Erityisesti oliiviöljyn osuus jäi mieleen. Välimeren maissa on artikkelin mukaan huomattavan vähän tulehdussairauksia ja antibiootteja ei käytetä lainkaan siinä määrin kuin meillä pohjolassa. Syyksi kirjoittaja mainitsi kreetalaisen oliiviöljyn vaikutukset. Oleellista on käyttää nimenomaan kreetalaista, ei muuta kreikkalaista saatikka espanjalaista tai italialaista. Olen kokeillut tätä useamman kerran, ja se on auttanut. Myös Nelivuotiaan ruokiin olen välillä lisännyt noin puoli teelusikallista kreetalaista, tuskin siitä haittaakaan on, ja hän on pysynyt varsin terveenä. Ruuanlaitossa käytän pääsääntöisesti rypsi- ja auringonkukkaöljyjä kuitenkin, kreetalainen toimii lääkekäytön ohella pääasiassa salaatinkastikkeena.
Näillä vinkeillä voi perusterve aikuinen kokeilla parantaa itseään flunssasta. Voikaa hyvin!
Terv.,
Nina
Flunssasta on nyt pääosin selvitty. Nelivuotias on palannut hoitopaikkaan ja minä olen enää ainoa, joka täällä potee jälkitaudiksi jäänyttä keuhkoputkentulehdusta tai jotain sen tyyppistä. Kuumetta ei ole, mutta yskittää keuhkojen pohjasta asti ja niistättää niin, että häiritsee yöuniakin. Minulla on tällaiseen taipumus, lähes joka lenssun jälkeen jää köhä roikkumaan. Aikaisemmin hain ja sain usein antibioottikuurin tässä vaiheessa. Silloisen työpaikkani työterveyshuollon ja sairaskassan ansiosta en maksanut siitä. Tai kassan jäsenmaksu kylläkin oli sen verran, että se lähinnä kannusti hakemaan terveyspalveluita ja lääkkeitä. Nyt olen parannellut itseäni omin keinoin, ja tulos on ollut ihan lupaava. Kun vain olisin muistanut aloittaa aikaisemmin.
Simppeli flunssajuoma: kuppi mustaa teetä ja sekaan puristetaan 1 valkosipulinkynsi. Taikajuomaa voi tehostaa lisäämällä joukkoon lusikallisen hunajaa. Mukillinen tätä aamuin illoin tuntuu oikeasti auttavan varsin nopeasti. Pahaa, mutta toimii.
Lisäksi olisi pari muuta tukitoimenpidettä.
* Jalkojen pitäminen lämpimänä. Vaikka muuten ei tykkäisikään nukkua sukat jalassa, niin nyt kannattaa.
* Kreetalainen oliiviöljy. Luin vuosia sitten Välimeren ruokavalion terveydelle edullisista vaikutuksista ja vakuutuin. Erityisesti oliiviöljyn osuus jäi mieleen. Välimeren maissa on artikkelin mukaan huomattavan vähän tulehdussairauksia ja antibiootteja ei käytetä lainkaan siinä määrin kuin meillä pohjolassa. Syyksi kirjoittaja mainitsi kreetalaisen oliiviöljyn vaikutukset. Oleellista on käyttää nimenomaan kreetalaista, ei muuta kreikkalaista saatikka espanjalaista tai italialaista. Olen kokeillut tätä useamman kerran, ja se on auttanut. Myös Nelivuotiaan ruokiin olen välillä lisännyt noin puoli teelusikallista kreetalaista, tuskin siitä haittaakaan on, ja hän on pysynyt varsin terveenä. Ruuanlaitossa käytän pääsääntöisesti rypsi- ja auringonkukkaöljyjä kuitenkin, kreetalainen toimii lääkekäytön ohella pääasiassa salaatinkastikkeena.
Näillä vinkeillä voi perusterve aikuinen kokeilla parantaa itseään flunssasta. Voikaa hyvin!
Terv.,
Nina
maanantai 24. lokakuuta 2016
Pakastin marjoja pullollaan...
...trallallaa :)
Hei!
Mukava tunne kun ruokavarastot ovat syksyllä täynnä. Kai se on joku sisäänrakennettu tietoisuus, että kylmä pitkä talvi on tulossa ja ruokaa pitää olla Paljon. Meillä oli viime kesänä aikaisempaa enemmän vapaata (tai vähemmän töitä, kuinka päin asian haluaa nähdä) ja sen johdosta tuli kerättyä marjoja oikein huippusaalis. Pakkanen rutisee liitoksissaan mustikkaa ja puolukkaa, ja löytyy sieltä vadelmaa ja mansikkaakin. Ehkä jokunen rasia puna- tai mustaviinimarjaakin on löytänyt tiensä meille. Ihana Mummu on sponsoroinut meitä omenahillolla ja yksi sukulaisrouva karviaisilla.
Olen tässä hiukan mietiskellyt, että miten tuon kaiken saa kulumaan?? Normaalisti marjoja on laitettu aamupuuroon ja ehkä joskus keitetty vispipuuroa ja satunnaisesti on ollut mansikka- tai omenahilloa. Ja seuraavana keväänä pakastin on ollut tyhjä ja sulatettu. Nyt tilanne on ratkaisevasti toinen. Marjoja on aivan tolkuttomasti. Tilanne täytyy projektoida. Tavoitteena, että viimeistään juhannuksena pääsen sulattamaan pakastimen. Kunnon projekti vaatii muutamia asioita, kuten projektisuunnitelman ja aikataulun.
Lähtökohta: pakastimessa lienee noin 50 rasiaa ja nyssäkkää. Aikaa on lokakuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin: 8 kuukautta. 50/8 = 6,25 yksikköä / kuukausi. Sen voi pyöristää kuuteen, sillä muutama rasia menee joka tapauksessa jollekin muulle talven mittaan. Tuo määrä ei ole mahdoton, mutta vaatii suunnittelua ja ennen kaikkea muistamista käyttää niitä.
Listaan mitä mistäkin marjasta voi tehdä tai mihin sitä parhaiten voi käyttää.
Puuromarjat - kaikki käy.
Välipala jugurtin kanssa - kaikki käy.
Puolukka
Puolukkakakku - maustekakku, johon tulee mukaan puolukkaa.
Vispipuuro
Paras jugurttimarja
Puolukkakauralastut - uusi ohje, ei vielä testattu.
Ruokien kanssa - kaalilaatikko, pinaattiletut, maksalaatikko, ym.
Punakaalisalaatti.
Mustikka
Mustikkapiirakka
Muffinsit
Välipala talkkunoiden ja maidon kanssa. (Olen huomannut, että monet ikäiseni ja nuoremmat eivät tiedä mitä talkkunat ovat, joten tiedoksi: kyseessä on paahdettua jauhoa, jossa on oma jännä maku. Sitä tehdään eri jauhoista, usein mukana on kauraa ja hernettä, että proteiinia löytyy :)
Viinimarjat
Punaherukkahillo - ET-lehden ohje löytyy netistä, on muuten hyvää, jouluisaa!
Vadelmat
Lettujen ja pannukakun kanssa
Mansikka
Jäätelon kanssa
Hillo lettujen ja pannukakun kanssa
Mansikkapiirakka
Karviainen
Köyhän miehen lakkahillo - karviaista, porkkanaa ja hillosokeria. On makuelämys! Käytetään kuin lakkahilloa.
Omenahillo
Lettujen ja pannukakun kanssa
Omenahillopiirakka
Muussatun banaanin kanssa
Mehuja en osaa keittää, eikä ole Maijaakaan. Mummu lupasi tehdä meille puolukkamehua, mutta toivoisin hänen huvittelevan enemmän ja passaavan meitä vähän vähemmän... ehkä silti talven mittaan yksi mehusatsi saa valmistua.
Lista ei ole tyhjentävä, ja saatan käydä täydentämässä tätä myöhemmin, jos/kun vastaan tulee uusia mielekkäitä ja maukkaita käyttötapoja. Minä en ihan joka välissä jaksa paistaa lettuja tai edes pannaria, joten vähän muitakin käyttötapoja pitäisi löytää... Sellaisia helppoja ja arkeen luontevasti solahtavia.
Summa summarum: aamupuuroon marjoja entiseen tapaan. Välipalaksi marjoja jugurtin tai talkkunoiden kanssa - ja tällä korvataan yksi kaupasta ostettu hedelmä päivässä. Sunnuntain leipomuksiin marjareseptejä. Ja vispipuuro on niiiin hyvää, että sitä kyllä muistaa tehdä ja syödä vaikkei mitään muuta muistaiskaan...
Kaunista syksyistä loppuviikkoa - viikonlopulle näyttäisi olevan vähän aurinkoakin luvassa!
Terveisin,
Nina
P.S. Jos korvaa yhden ostohedelmän päivässä marjoilla, niin säästö lienee noin 35 snt/hedelmä. Säästö 8 kk aikana olisi n. 84 €. Pakastin on päällä oli marjoja tai ei, joten sähkölle en laske lisähintaa. Rasioita on omasta takaa ja kierrätetty kaikenlaisia kaupan rasioita, että ei kuluja siinäkään suhteessa. Mökillä ja retkillä olisi käyty muutenkin, joten en myöskään laske tälle matkakuluja. Vuosisäästö olisi noin 127 € / hlö.
EDIT P.P.S. Olin ajastanut tämän tekstin viime viikon maanantaille, mutta unohtanut siirtää luonnoksista julkaistaviin. Joten se mitä toissa viikolla lupailin, että julkaisen joka viikko jotain, menikin heti samantien pyllylleen. No, uus yritys...
Hei!
Mukava tunne kun ruokavarastot ovat syksyllä täynnä. Kai se on joku sisäänrakennettu tietoisuus, että kylmä pitkä talvi on tulossa ja ruokaa pitää olla Paljon. Meillä oli viime kesänä aikaisempaa enemmän vapaata (tai vähemmän töitä, kuinka päin asian haluaa nähdä) ja sen johdosta tuli kerättyä marjoja oikein huippusaalis. Pakkanen rutisee liitoksissaan mustikkaa ja puolukkaa, ja löytyy sieltä vadelmaa ja mansikkaakin. Ehkä jokunen rasia puna- tai mustaviinimarjaakin on löytänyt tiensä meille. Ihana Mummu on sponsoroinut meitä omenahillolla ja yksi sukulaisrouva karviaisilla.
Olen tässä hiukan mietiskellyt, että miten tuon kaiken saa kulumaan?? Normaalisti marjoja on laitettu aamupuuroon ja ehkä joskus keitetty vispipuuroa ja satunnaisesti on ollut mansikka- tai omenahilloa. Ja seuraavana keväänä pakastin on ollut tyhjä ja sulatettu. Nyt tilanne on ratkaisevasti toinen. Marjoja on aivan tolkuttomasti. Tilanne täytyy projektoida. Tavoitteena, että viimeistään juhannuksena pääsen sulattamaan pakastimen. Kunnon projekti vaatii muutamia asioita, kuten projektisuunnitelman ja aikataulun.
Lähtökohta: pakastimessa lienee noin 50 rasiaa ja nyssäkkää. Aikaa on lokakuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin: 8 kuukautta. 50/8 = 6,25 yksikköä / kuukausi. Sen voi pyöristää kuuteen, sillä muutama rasia menee joka tapauksessa jollekin muulle talven mittaan. Tuo määrä ei ole mahdoton, mutta vaatii suunnittelua ja ennen kaikkea muistamista käyttää niitä.
Listaan mitä mistäkin marjasta voi tehdä tai mihin sitä parhaiten voi käyttää.
Puuromarjat - kaikki käy.
Välipala jugurtin kanssa - kaikki käy.
Puolukka
Puolukkakakku - maustekakku, johon tulee mukaan puolukkaa.
Vispipuuro
Paras jugurttimarja
Puolukkakauralastut - uusi ohje, ei vielä testattu.
Ruokien kanssa - kaalilaatikko, pinaattiletut, maksalaatikko, ym.
Punakaalisalaatti.
Mustikka
Mustikkapiirakka
Muffinsit
Välipala talkkunoiden ja maidon kanssa. (Olen huomannut, että monet ikäiseni ja nuoremmat eivät tiedä mitä talkkunat ovat, joten tiedoksi: kyseessä on paahdettua jauhoa, jossa on oma jännä maku. Sitä tehdään eri jauhoista, usein mukana on kauraa ja hernettä, että proteiinia löytyy :)
 |
| Mustikkaa ja talkkunajauhoa. Lisää raikasta maitoa - ja vot! |
Punaherukkahillo - ET-lehden ohje löytyy netistä, on muuten hyvää, jouluisaa!
Vadelmat
Lettujen ja pannukakun kanssa
Mansikka
Jäätelon kanssa
Hillo lettujen ja pannukakun kanssa
Mansikkapiirakka
Karviainen
Köyhän miehen lakkahillo - karviaista, porkkanaa ja hillosokeria. On makuelämys! Käytetään kuin lakkahilloa.
Omenahillo
Lettujen ja pannukakun kanssa
Omenahillopiirakka
Muussatun banaanin kanssa
Mehuja en osaa keittää, eikä ole Maijaakaan. Mummu lupasi tehdä meille puolukkamehua, mutta toivoisin hänen huvittelevan enemmän ja passaavan meitä vähän vähemmän... ehkä silti talven mittaan yksi mehusatsi saa valmistua.
Lista ei ole tyhjentävä, ja saatan käydä täydentämässä tätä myöhemmin, jos/kun vastaan tulee uusia mielekkäitä ja maukkaita käyttötapoja. Minä en ihan joka välissä jaksa paistaa lettuja tai edes pannaria, joten vähän muitakin käyttötapoja pitäisi löytää... Sellaisia helppoja ja arkeen luontevasti solahtavia.
Summa summarum: aamupuuroon marjoja entiseen tapaan. Välipalaksi marjoja jugurtin tai talkkunoiden kanssa - ja tällä korvataan yksi kaupasta ostettu hedelmä päivässä. Sunnuntain leipomuksiin marjareseptejä. Ja vispipuuro on niiiin hyvää, että sitä kyllä muistaa tehdä ja syödä vaikkei mitään muuta muistaiskaan...
Projektisuunnitelma on kuluttaa 6 rasiaa marjoja ja omenaa kuukaudessa yllä luetelluilla tavoilla. Välitavoitteena on inventoida pakastin ennen joulua, laskea jäljellä ovat rasiat ja päivittää suunnitelmaa tarpeen mukaan. Jos tiedät jonkun helpon ja hyvän marjareseptin, tai huomaat minun unohtaneen jotain täysin itsestäänselvää, niin vinkkaa kommenteissa!
Kaunista syksyistä loppuviikkoa - viikonlopulle näyttäisi olevan vähän aurinkoakin luvassa!
Terveisin,
Nina
P.S. Jos korvaa yhden ostohedelmän päivässä marjoilla, niin säästö lienee noin 35 snt/hedelmä. Säästö 8 kk aikana olisi n. 84 €. Pakastin on päällä oli marjoja tai ei, joten sähkölle en laske lisähintaa. Rasioita on omasta takaa ja kierrätetty kaikenlaisia kaupan rasioita, että ei kuluja siinäkään suhteessa. Mökillä ja retkillä olisi käyty muutenkin, joten en myöskään laske tälle matkakuluja. Vuosisäästö olisi noin 127 € / hlö.
EDIT P.P.S. Olin ajastanut tämän tekstin viime viikon maanantaille, mutta unohtanut siirtää luonnoksista julkaistaviin. Joten se mitä toissa viikolla lupailin, että julkaisen joka viikko jotain, menikin heti samantien pyllylleen. No, uus yritys...
perjantai 12. elokuuta 2016
Nuukailijan arkikeittiö: Broileria juustokastikkeessa
Heippa!
Tämä ruoka lähti siitä, että kaapissa oli puoli rasiaa Philadelphia-tuorejuustoa, jota olin aikaisemmin käyttänyt kotitekoiseen jäätelöön. Mihin saisin loput kulumaan..? Tuo ei oikein maistu leivän päällä jostain syystä. Kaivoin esiin ihan perinteisen keittokirjan ja ryhdyin selaamaan. Silmiini sattui simppeli resepti lintu-&riistaruoat-osiossa. Broileria, tuorejuustoa ja muutama mauste. Niin yksinkertainen, että sen olisin voinut toki innovoida ihan itsekin. Mutta sitä siis tekemään.
Resepti: Broileri-juustokastike
350 g marinoituja broilerinsuikaleita
100 g yrttituorejuustoa tai sulatejuustoa
1/4 tl mustapippuria
1/4 tl suolaa
Ruskista suikaleet kevyesti. Lisää juusto. Hauduta miedolla lämmöllä 10-15 min. Mausta. Tarjoa keitetyn riisin tai pastan sekä salaatin kera.
Arviointi
Hyvää: Ihan ok. Ensi kerralla jätän meiramin pois ja kokeilen rakuunaa tai oreganoa.
Halpaa: Näillä aineksilla oli edullista, alennustarralihaa ja jääkaapin tähteitä ja olemassa olevia kuiva-aineita käyttäen.
Terveellistä: No jaa... Tuorejuusto oli rasvaista, mutta lisäkesalaatti toi toki keveyttä, ja annos oli kaikenkaikkiaan maltillisen kokoinen. Broileripaketissa oli vain 300g, ei ohjeen mukaista 350 g. Suolan määrää voi vähentää, jos juustovalmisteessa on reilusti suolaa.
Äkkiä: Ok! Sopii arki-iltaan töiden jälkeen. Pasta tai riisi kiehahtaa samalla kun kastike on hautumassa.
Muuta mainittavaa
Löysin kaupasta broilerisuikaleet -30% tarralla ja koska se meni heti valmistukseen, niin pvm ei haitannut. Tuorejuusto tosiaan oli jämä kotijäätelön askartelusta Reseptistä poiketen lisäsin yrttimausteet erikseen, laitoin basilikaa ja meiramia, noin 1/2 tl kumpaakin.
Tällä ohjeella ei ruuanlaittoon kulu koko iltaa ja voi lähteä vaikka nauttimaan näistä ihanan kirkkaista ja kuulaista alkusyksyn ilmoista. Meillä ainakin oli raikas syksyn tuntu ilmassa aamulla kun lähdin viemään Nelivuotiasta hoitoon. Illemmalla takuulla ulkoillaan kun aurinkoista näyttäisi olevan - ulkoilkaa tekin :) Hyvää viikonloppua!
Terveisin,
Nina
P.S. Voin joskus raportoida siitä kotijäätelöstäkin, sitten jos/kun saan kehiteltyä kunnollista ilman jäätelökonetta tehtävää jätskiä. Tämä viimeisin persikkajäätelöyritelmä oli ihan hyvää taikinavaiheessa, mutta voi että, mikä kalikka siitä tuli pakastimessa :O Sulatettuna oli taas hyvää, vähän kuin vaniljavanukasta, jossa oli jäähileisiä persikanpaloja seassa. Ehkä ensi kesänä laitankin jääpalamuottiin muussattua persikkaa ja luovun muista, taitojeni ulottumattomissa olevista yritelmistä. Niistä saisi aika hyvää jäävettä. Hitsi kun tällaiset ideat tulevat juuri silloin kun kesä on loppu.
Tämä ruoka lähti siitä, että kaapissa oli puoli rasiaa Philadelphia-tuorejuustoa, jota olin aikaisemmin käyttänyt kotitekoiseen jäätelöön. Mihin saisin loput kulumaan..? Tuo ei oikein maistu leivän päällä jostain syystä. Kaivoin esiin ihan perinteisen keittokirjan ja ryhdyin selaamaan. Silmiini sattui simppeli resepti lintu-&riistaruoat-osiossa. Broileria, tuorejuustoa ja muutama mauste. Niin yksinkertainen, että sen olisin voinut toki innovoida ihan itsekin. Mutta sitä siis tekemään.
 |
Broilerijuustokastike resepti sekä tuorejuusto, mustapippuri ja suola. Kuvasta puuttuvat yrttimausteet.
|
350 g marinoituja broilerinsuikaleita
100 g yrttituorejuustoa tai sulatejuustoa
1/4 tl mustapippuria
1/4 tl suolaa
Ruskista suikaleet kevyesti. Lisää juusto. Hauduta miedolla lämmöllä 10-15 min. Mausta. Tarjoa keitetyn riisin tai pastan sekä salaatin kera.
Arviointi
Hyvää: Ihan ok. Ensi kerralla jätän meiramin pois ja kokeilen rakuunaa tai oreganoa.
Halpaa: Näillä aineksilla oli edullista, alennustarralihaa ja jääkaapin tähteitä ja olemassa olevia kuiva-aineita käyttäen.
Terveellistä: No jaa... Tuorejuusto oli rasvaista, mutta lisäkesalaatti toi toki keveyttä, ja annos oli kaikenkaikkiaan maltillisen kokoinen. Broileripaketissa oli vain 300g, ei ohjeen mukaista 350 g. Suolan määrää voi vähentää, jos juustovalmisteessa on reilusti suolaa.
Äkkiä: Ok! Sopii arki-iltaan töiden jälkeen. Pasta tai riisi kiehahtaa samalla kun kastike on hautumassa.
Muuta mainittavaa
Löysin kaupasta broilerisuikaleet -30% tarralla ja koska se meni heti valmistukseen, niin pvm ei haitannut. Tuorejuusto tosiaan oli jämä kotijäätelön askartelusta Reseptistä poiketen lisäsin yrttimausteet erikseen, laitoin basilikaa ja meiramia, noin 1/2 tl kumpaakin.
Tällä ohjeella ei ruuanlaittoon kulu koko iltaa ja voi lähteä vaikka nauttimaan näistä ihanan kirkkaista ja kuulaista alkusyksyn ilmoista. Meillä ainakin oli raikas syksyn tuntu ilmassa aamulla kun lähdin viemään Nelivuotiasta hoitoon. Illemmalla takuulla ulkoillaan kun aurinkoista näyttäisi olevan - ulkoilkaa tekin :) Hyvää viikonloppua!
Terveisin,
Nina
P.S. Voin joskus raportoida siitä kotijäätelöstäkin, sitten jos/kun saan kehiteltyä kunnollista ilman jäätelökonetta tehtävää jätskiä. Tämä viimeisin persikkajäätelöyritelmä oli ihan hyvää taikinavaiheessa, mutta voi että, mikä kalikka siitä tuli pakastimessa :O Sulatettuna oli taas hyvää, vähän kuin vaniljavanukasta, jossa oli jäähileisiä persikanpaloja seassa. Ehkä ensi kesänä laitankin jääpalamuottiin muussattua persikkaa ja luovun muista, taitojeni ulottumattomissa olevista yritelmistä. Niistä saisi aika hyvää jäävettä. Hitsi kun tällaiset ideat tulevat juuri silloin kun kesä on loppu.
perjantai 5. elokuuta 2016
Perjantaipulla
Luit oikein, se on pulla (ei pullo!). Jos ei joka päivä mussuta herkkuja - mihin tähtään, vaikkei se ihan toteudukaan - niin perjantaina on ansainnut iltapäiväkahvin seuraksi jonkun ihanan sokerisen herkkupullan. Hintaa vaan kertyy niillekin vuoden aikajänteellä aika paljon. Pulla kahvilassa maksaa noin 2,5 € ja se vuoden mittaan 130 €. Vitriinipulla jostain paistotiskistä maksanee edullisimmillaan noin 0,5 €, joka tekee vuodessa 26 €.
Minun perjantaipullani on tällä viikolla vaalea paahtoleipä, jonka päälle ripottelen kanelia ja sokeria. On muuten hyvää. Eikä närästä kuten hiivataikinaiset oikeasta pullataikinasta tehdyt leipomukset.
Kuvaa ei ole, mutta ehkä jokainen osaa mielessään visualisoida miltä kaneli-sokeri-paahtoleipä näyttää :D Ei ihan korvapuustilta... Mutta kannattaa kokeilla kahvin tai teekupposen tai vaikka mehun kanssa!
Hintaa tälle kahvileivälle kertyy seuraavasti: Cittarin tarjouksesta Iso Paahto -paketti 1 €, jolloin yhden siivun hinnaksi tulee noin 5 snt. Muutama sentti mausteista, joten kokonaishinta noin 8 snt luokkaa. Vuosikustannus olisi siten noin 4,15 €. Toinen asia sitten on, että riittääkö 1 kpl viikossa. Kun kanelit, sokerit ja vehnäsiivut ovat koko ajan käsillä, niin voi olla että pullaralli alkaakin jo maanantaiaamusta... Vinkki on siten sovellettavissa itse kunkin henkilökohtaisen itsehillintätason mukaisesti!
Leppoisaa viikonloppua!
Terveisin,
Nina
Minun perjantaipullani on tällä viikolla vaalea paahtoleipä, jonka päälle ripottelen kanelia ja sokeria. On muuten hyvää. Eikä närästä kuten hiivataikinaiset oikeasta pullataikinasta tehdyt leipomukset.
Kuvaa ei ole, mutta ehkä jokainen osaa mielessään visualisoida miltä kaneli-sokeri-paahtoleipä näyttää :D Ei ihan korvapuustilta... Mutta kannattaa kokeilla kahvin tai teekupposen tai vaikka mehun kanssa!
Hintaa tälle kahvileivälle kertyy seuraavasti: Cittarin tarjouksesta Iso Paahto -paketti 1 €, jolloin yhden siivun hinnaksi tulee noin 5 snt. Muutama sentti mausteista, joten kokonaishinta noin 8 snt luokkaa. Vuosikustannus olisi siten noin 4,15 €. Toinen asia sitten on, että riittääkö 1 kpl viikossa. Kun kanelit, sokerit ja vehnäsiivut ovat koko ajan käsillä, niin voi olla että pullaralli alkaakin jo maanantaiaamusta... Vinkki on siten sovellettavissa itse kunkin henkilökohtaisen itsehillintätason mukaisesti!
Leppoisaa viikonloppua!
Terveisin,
Nina
maanantai 4. heinäkuuta 2016
Kesäinen mansikkaretki
Aamupäivää!
Kuten aiemmin kirjoitin, kävin mansikoita poimimassa :) Retki suuntautui Koivistoisen mansikkatilalle Vantaalle. Sinne pääsee omalla autolla kätevästi kun käännytään Lahdentieltä Koivukylään päin. Minun muistikuvissani tien nimi on Koivukylänkaari, mutta nykykartoissa lukee Ylismaantie... Olen asunut kulmilla joskus nuorena, mutta ehkä nimikkeistö on muuttunut tai sitten muistan vaan väärin mikä ei mahdotonta ole sekään yli kymmenen vuoden jälkeen. Parkkitilaa oli ihan reilusti ainakin aamupäivästä. Busseja varmasti tulee lähistölle myös, sillä ollaan Havukosken asuinalueen tuntumassa. Paikanpäällä oli iloisena yllätyksenä autokuljetus myymälän luota poimintapaikalle. Se on muutama sata metriä, että kyllä sen toki käveleekin jos haluaa.
Pellolla jaettiin mainosmielessä RedBullia. Otin ilmaisen tölkin mielelläni vastaan. Henkilökunta näytti jokaiselle oman rivin, josta lähteä poimimaan. Me olimme kaverin kanssa liikkeellä ja poimittiin samaa riviä vastapäätä toisiamme niin, että oli helppo jutustella samalla. Ilman muuta tällainen retki kannattaa ottaa huviretken ja seurustelun kannalta :)
Mansikat olivat isoja ja sopivasti kypsiä. Kyseessä oli varhainen lajike Hani. Myöhemmin kypsyy kuulemma vielä Polkaa. Poiminta-aika kestää suurinpiirtein heinäkuun. Eipä meillä kovin kauaa mennyt kun oli ämpärit täynnä :) Sen verran vinkkiä voin antaa, että kannattaa helteestä huolimatta varustautua pitkin hihoin ja lahkein, jos suinkin kestää. Irtolahjehousut (retkeilyhousut) ja hengittävät tekniset materiaalit ovat hyviä. Itse olin kyllä hengittävissä vaatteissa, mutta lyhyin hihoin ja lahkein. Helle, heinät & hikoilu -yhdistelmä ei ihoani hellinyt ja kotiin päästyäni oli kutisevat ja punoittavat käsivarret ja kintut. Vesipesu ei auttanut vaan ihoa rupesi oikein polttelemaan :/
Poiminnan jälkeen ämpärit punnittiin ja maksu suoritettiin kassalle. Homma hoitui kaiken kaikkiaan erittäin sujuvasti ja palvelu oli ystävällistä. Melkein tekisi mieli mennä vielä uudestaan, sen verran mukava tämä retki oli. Marjoja on kuitenkin nyt niin paljon, ja pian on aika kerätä mustikoita. Pakastimessa on tilaa mutta pakastusrasiat uhkaavat loppua. Ehkä vihdoin ryhdyn siihen kaikkien nuukailijoiden perustouhuun, eli rupean pesemään margariinirasioita pakastusrasioiksi :) Tai sitten on kerrankin järkisyy ostaa Aino Karpalo-kinuski-jäätelöä... siis ihan vaan rasian takia tietenkin :D
Kotona lajittelin mansikat seuraavasti: kahteen kulhoon suoraan syötäväksi kauneimmat itselle ja lastenvahtina toimineelle Mummulle. Muut kauniit kokonaisena rasioihin. Vähän kuhmuiset mutta hyvät viipaleina rasioihin, sokeria kerrosten väliin. Ne, joista tarvitsi leikata osia pois, soseutukseen. Alun perin ajattelin kokeilla myös kuivaamista, mutta se jää nyt seuraavaan kertaan. Olisi mukava talvella lisätä myslin joukkoon kuivattua mansikkaa ja tunnelmoida kesämuistoilla.
Mansikoita on nyt nautittu meillä sellaisenaan ja jäätelön kanssa tietysti. Aamupuurokin on ollut verraton herkkuhetki kun kaurapuuron kaverina on mansikkaa ja maitoa :)
Mansikkaisin terveisin,
Nina
P.S. Siitä RedBullista. Minulla on energiajuomille tasan yksi käyttökohde: pitkät automatkat. Olen huomannut, että silloin niistä saa jotain irti. Juoman avulla tosiaan pysyy skarpimpana vähän paremmin ja pidempään. Tietysti tauot ja muu ravinto ovat ensisijaisia, mutta jos energiajuomalla voi vielä vähän lisätä liikenneturvallisuutta, niin menköön vaikka epäterveellistä onkin. Joten tämä tölkki säästynee seuraavalle mökkireissulle.
Kuten aiemmin kirjoitin, kävin mansikoita poimimassa :) Retki suuntautui Koivistoisen mansikkatilalle Vantaalle. Sinne pääsee omalla autolla kätevästi kun käännytään Lahdentieltä Koivukylään päin. Minun muistikuvissani tien nimi on Koivukylänkaari, mutta nykykartoissa lukee Ylismaantie... Olen asunut kulmilla joskus nuorena, mutta ehkä nimikkeistö on muuttunut tai sitten muistan vaan väärin mikä ei mahdotonta ole sekään yli kymmenen vuoden jälkeen. Parkkitilaa oli ihan reilusti ainakin aamupäivästä. Busseja varmasti tulee lähistölle myös, sillä ollaan Havukosken asuinalueen tuntumassa. Paikanpäällä oli iloisena yllätyksenä autokuljetus myymälän luota poimintapaikalle. Se on muutama sata metriä, että kyllä sen toki käveleekin jos haluaa.
Pellolla jaettiin mainosmielessä RedBullia. Otin ilmaisen tölkin mielelläni vastaan. Henkilökunta näytti jokaiselle oman rivin, josta lähteä poimimaan. Me olimme kaverin kanssa liikkeellä ja poimittiin samaa riviä vastapäätä toisiamme niin, että oli helppo jutustella samalla. Ilman muuta tällainen retki kannattaa ottaa huviretken ja seurustelun kannalta :)
Mansikat olivat isoja ja sopivasti kypsiä. Kyseessä oli varhainen lajike Hani. Myöhemmin kypsyy kuulemma vielä Polkaa. Poiminta-aika kestää suurinpiirtein heinäkuun. Eipä meillä kovin kauaa mennyt kun oli ämpärit täynnä :) Sen verran vinkkiä voin antaa, että kannattaa helteestä huolimatta varustautua pitkin hihoin ja lahkein, jos suinkin kestää. Irtolahjehousut (retkeilyhousut) ja hengittävät tekniset materiaalit ovat hyviä. Itse olin kyllä hengittävissä vaatteissa, mutta lyhyin hihoin ja lahkein. Helle, heinät & hikoilu -yhdistelmä ei ihoani hellinyt ja kotiin päästyäni oli kutisevat ja punoittavat käsivarret ja kintut. Vesipesu ei auttanut vaan ihoa rupesi oikein polttelemaan :/
Poiminnan jälkeen ämpärit punnittiin ja maksu suoritettiin kassalle. Homma hoitui kaiken kaikkiaan erittäin sujuvasti ja palvelu oli ystävällistä. Melkein tekisi mieli mennä vielä uudestaan, sen verran mukava tämä retki oli. Marjoja on kuitenkin nyt niin paljon, ja pian on aika kerätä mustikoita. Pakastimessa on tilaa mutta pakastusrasiat uhkaavat loppua. Ehkä vihdoin ryhdyn siihen kaikkien nuukailijoiden perustouhuun, eli rupean pesemään margariinirasioita pakastusrasioiksi :) Tai sitten on kerrankin järkisyy ostaa Aino Karpalo-kinuski-jäätelöä... siis ihan vaan rasian takia tietenkin :D
Kotona lajittelin mansikat seuraavasti: kahteen kulhoon suoraan syötäväksi kauneimmat itselle ja lastenvahtina toimineelle Mummulle. Muut kauniit kokonaisena rasioihin. Vähän kuhmuiset mutta hyvät viipaleina rasioihin, sokeria kerrosten väliin. Ne, joista tarvitsi leikata osia pois, soseutukseen. Alun perin ajattelin kokeilla myös kuivaamista, mutta se jää nyt seuraavaan kertaan. Olisi mukava talvella lisätä myslin joukkoon kuivattua mansikkaa ja tunnelmoida kesämuistoilla.
Mansikoita on nyt nautittu meillä sellaisenaan ja jäätelön kanssa tietysti. Aamupuurokin on ollut verraton herkkuhetki kun kaurapuuron kaverina on mansikkaa ja maitoa :)
Mansikkaisin terveisin,
Nina
P.S. Siitä RedBullista. Minulla on energiajuomille tasan yksi käyttökohde: pitkät automatkat. Olen huomannut, että silloin niistä saa jotain irti. Juoman avulla tosiaan pysyy skarpimpana vähän paremmin ja pidempään. Tietysti tauot ja muu ravinto ovat ensisijaisia, mutta jos energiajuomalla voi vielä vähän lisätä liikenneturvallisuutta, niin menköön vaikka epäterveellistä onkin. Joten tämä tölkki säästynee seuraavalle mökkireissulle.
perjantai 1. heinäkuuta 2016
Pari huomiota ruuanlaitosta ja astiahuollosta mökillä ilman juoksevaa vettä
Hei!
Me vietettiin juhannusta mökillä ja täytyy sanoa, että oli kyllä kivaa. Säät suosivat ja sukulaisia oli koolla reilu kymmenkunta. Itse menin tosin aattonakin naperon kanssa nukkumaan jo ennen puoltayötä, mutta ehkä elämän tarkoitus ei ole juhlapyhäriekkuminen ;) Talviturkki lähti, kävin uimassa neljä kertaa ja vesi oli just sopivan lämmintä. Vaari oli tehnyt Nelivuotiaalle mato-ongen ja opetti hänelle onkimista. Käytiin soutelemassa ja poimittiin lumpeenkukkia pihan koristeeksi. Pelattiin palloa. Olisihan tuolla pidempäänkin viihtynyt, mutta ehkä tänne kaupunkiinkin taas sopeutuu.
Muutama asia tuli mieleen tuosta mökin ruokahuollon pyörittämisestä, joten laitan ne tänne ylös note-to-myself-tyyppisesti.
Tiskaaminen on väistämätöntä. Vesi kannetaan ensin sisään ja lämmitetään joko saunan lämmityksen yhteydessä tai kaasuhellalla kattilassa. Sitten astiat pestään käsin ja huuhdellaan. Hommaa voi helpottaa käyttämällä kertakäyttöastioita, mutta siitä kertyy kustannuksia ja jätettä. Ainakin meillä ne mukit ja kupit kulkeutuvat ihmisten mukana eri paikkoihin ja pian ei enää tiedetä mikä on kenenkin kippo. Joten kertakäyttöastioihin, ainakin mukeihin, kahvikuppeihin ja leipälautasiin, voi kirjoittaa oman nimen ja käyttää samaa koko päivän. Tästä voi tehdä myös hauskan aktiviteetin, siten että varaa värikyniä ja jokainen voi piirtää tai värittää mukin mieleisekseen.
Couscous oli hyvä valinta ruokapöydän hiilihydraatiksi. Se on nopea ja energiatehokas valmistaa. Sekoitetaan couscousrakeet ja kiehuva vesi (puolet ja puolet). Kaikki vesi imeytyy rakeisiin eli vettä ei tarvitse keittää yhtään ylimääräistä. Couscousia voi maustaa esim. voinokareella. Edellisenä päivänä valmistettua voi paistaa seuraavana päivänä paistinpannulla, jolloin siitä tulee paistetun riisin tyyppistä lisäkettä.
Heippa seuraavaan kertaan!
Nina
P.S. Aion mennä poimimaan mansikoita. Hinta on 1,5 €/l, joka siis on 3 €/kg. Hinnan puolesta suosittelen, siis sille joka jaksaa kyykkiä mansikkamaalla. Muistakaa kuitenkin hellehattu ja aurinkorasva, niin kasvimailla kuin muissakin ulkohommissa! :)
Me vietettiin juhannusta mökillä ja täytyy sanoa, että oli kyllä kivaa. Säät suosivat ja sukulaisia oli koolla reilu kymmenkunta. Itse menin tosin aattonakin naperon kanssa nukkumaan jo ennen puoltayötä, mutta ehkä elämän tarkoitus ei ole juhlapyhäriekkuminen ;) Talviturkki lähti, kävin uimassa neljä kertaa ja vesi oli just sopivan lämmintä. Vaari oli tehnyt Nelivuotiaalle mato-ongen ja opetti hänelle onkimista. Käytiin soutelemassa ja poimittiin lumpeenkukkia pihan koristeeksi. Pelattiin palloa. Olisihan tuolla pidempäänkin viihtynyt, mutta ehkä tänne kaupunkiinkin taas sopeutuu.
Muutama asia tuli mieleen tuosta mökin ruokahuollon pyörittämisestä, joten laitan ne tänne ylös note-to-myself-tyyppisesti.
Tiskaaminen on väistämätöntä. Vesi kannetaan ensin sisään ja lämmitetään joko saunan lämmityksen yhteydessä tai kaasuhellalla kattilassa. Sitten astiat pestään käsin ja huuhdellaan. Hommaa voi helpottaa käyttämällä kertakäyttöastioita, mutta siitä kertyy kustannuksia ja jätettä. Ainakin meillä ne mukit ja kupit kulkeutuvat ihmisten mukana eri paikkoihin ja pian ei enää tiedetä mikä on kenenkin kippo. Joten kertakäyttöastioihin, ainakin mukeihin, kahvikuppeihin ja leipälautasiin, voi kirjoittaa oman nimen ja käyttää samaa koko päivän. Tästä voi tehdä myös hauskan aktiviteetin, siten että varaa värikyniä ja jokainen voi piirtää tai värittää mukin mieleisekseen.
Couscous oli hyvä valinta ruokapöydän hiilihydraatiksi. Se on nopea ja energiatehokas valmistaa. Sekoitetaan couscousrakeet ja kiehuva vesi (puolet ja puolet). Kaikki vesi imeytyy rakeisiin eli vettä ei tarvitse keittää yhtään ylimääräistä. Couscousia voi maustaa esim. voinokareella. Edellisenä päivänä valmistettua voi paistaa seuraavana päivänä paistinpannulla, jolloin siitä tulee paistetun riisin tyyppistä lisäkettä.
Heippa seuraavaan kertaan!
Nina
P.S. Aion mennä poimimaan mansikoita. Hinta on 1,5 €/l, joka siis on 3 €/kg. Hinnan puolesta suosittelen, siis sille joka jaksaa kyykkiä mansikkamaalla. Muistakaa kuitenkin hellehattu ja aurinkorasva, niin kasvimailla kuin muissakin ulkohommissa! :)
perjantai 3. kesäkuuta 2016
Nuukailijan arkikeittiö: Pad Thai
Varastoissani on jo jokusen vuoden majaillut paketti riisinuudeleita. Missä lie inspiraatiossa ostettu. Käyttöä ei ole ollut. Edes viime kesän muuttoa edeltävässä tyhjennysrumbassa en tullut valmistaneeksi siitä mitään. Toisaalta paistetut nuudelit ovat aina olleet herkullisia, silloin kun niitä on jossain kiinalaisessa sattunut syömään. Siispä ohjeita googlettelemaan!
Reseptejä löytyi monenlaisia, mutta Pad Thai-nimisen ruuan perusperiaate näytti olevan aika simppeli, variaatioita sitten löytyi sitäkin enemmän. Minun versioni tästä thaikku-ruuasta on tällainen.
1 rkl öljyä
2 valkosipulinkynttä
1/2 sipuli
1 dl pieneksi silputtua tai karkeaksi raastettua porkkanaa tai muuta sopivaa kasvista
Riisinuudeleita
1 kananmuna
1 tl soijakastiketta
Yrttisuolaa
Öljyssä kuullotetaan sipuli, muut kasvissuikaleet sekä lisätään valkosipuli. Riko joukkoon kananmuna (kuumalle pannulle siis) ja sekoita voimakkaasti, niin että siitä tulee kokkelityyppistä. Lisää joukkoon keitetyt tai liotetut riisinuudelit (katso paketin ohjeesta oikea käsittelytapa). Sekoita ja paista pannulla. Lisää mausteet ja soijakastike.
Useimmissa Pad Thai-resepteissä oli mukana myös kastike, esimerkiksi kookosmaitopohjainen tai hapanimeläkastike. Itse en en kokenut kaipaavani sitä, vaan ruoka maistui kuivempana. Pad Thai eli suomalaisittain "Patsku" on Aasian vastine pyttipannulle, joten ihan kelpo omaksuttavaksi meikäläistenkin keittiöihin. Kasviksia lisäämällä siihen saa ravinteikkuutta. Kanaa tai katkarapuja lisäämällä puolestaan proteiinia. Edullisimmaksi tosin tulisi lisätä yhden kananmunan sijasta useampia.
Kananmuna ylipäätään on mielestäni erinomainen ja täysin aliarvostettu proteiinin lähde pääruuan yhteydessä. Se on huomattavan edullinen sekä terveellinen. Vähärasvainen. Nykytiedon valossa myöskään sen vaikutus kolesteroliin ja sydänsairauksiin ei ole sellainen kuin aiempi valistus antoi ymmärtää. Itsekin muistan ala-asteen opettajan piirtäneen liitutaululle ison kananmunan kuvan ja saarnanneen paatoksella, että enintään yksi muna päivässä tai saatte sepelvaltimotaudin :O Onneksi kananmunan kunnia on nykyään palautettu :)
Hyvää kesäkuun alkua!
Terveisin,
Nina
Reseptejä löytyi monenlaisia, mutta Pad Thai-nimisen ruuan perusperiaate näytti olevan aika simppeli, variaatioita sitten löytyi sitäkin enemmän. Minun versioni tästä thaikku-ruuasta on tällainen.
1 rkl öljyä
2 valkosipulinkynttä
1/2 sipuli
1 dl pieneksi silputtua tai karkeaksi raastettua porkkanaa tai muuta sopivaa kasvista
Riisinuudeleita
1 kananmuna
1 tl soijakastiketta
Yrttisuolaa
Öljyssä kuullotetaan sipuli, muut kasvissuikaleet sekä lisätään valkosipuli. Riko joukkoon kananmuna (kuumalle pannulle siis) ja sekoita voimakkaasti, niin että siitä tulee kokkelityyppistä. Lisää joukkoon keitetyt tai liotetut riisinuudelit (katso paketin ohjeesta oikea käsittelytapa). Sekoita ja paista pannulla. Lisää mausteet ja soijakastike.
 |
| Kasvisten kuullotus. |
Kananmuna ylipäätään on mielestäni erinomainen ja täysin aliarvostettu proteiinin lähde pääruuan yhteydessä. Se on huomattavan edullinen sekä terveellinen. Vähärasvainen. Nykytiedon valossa myöskään sen vaikutus kolesteroliin ja sydänsairauksiin ei ole sellainen kuin aiempi valistus antoi ymmärtää. Itsekin muistan ala-asteen opettajan piirtäneen liitutaululle ison kananmunan kuvan ja saarnanneen paatoksella, että enintään yksi muna päivässä tai saatte sepelvaltimotaudin :O Onneksi kananmunan kunnia on nykyään palautettu :)
Hyvää kesäkuun alkua!
Terveisin,
Nina
keskiviikko 18. toukokuuta 2016
Ostokset Citymarketista 63,04 €
Heippa! Taas on shoppailtu. Ihan tarpeellisia ja järkeviä kylläkin, pääasiassa ruokaa ja lisäksi pari muuta juttua. Satuin vaan ilta pari sitten jämähtämään sohvalle mainoslehtisten äärelle ja totesin, että Cittarissahan on ihan kilpailukykyiset hinnat nykyään. Valion Hyvä Suomalainen Arkijugurtti oli 0,79 €/l, Viilis-viilit 4 prk 2 €. Retiisit 1€/nippu ja paprikat 2 €/kg. Pirkka-kermajuusto on ahvenanmaalaista, ja päiväystä oli ale-tarralla varustetussa paketissa vielä reilun viikon verran. Meillä menee juustoa aika reilusti, sekä leivän päällä että ruuanlaitossa, joten tuo mötikkä kuluu helposti. Mehut olivat 1 €/tlk. Normaalisti tuo mehu kait maksaa noin 1,79 € tai jotain sitä luokkaa kaupasta riippuen.
Broilerisuikaletta ostin 800g paketin. Se tuli edullisemmaksi kuin pienempi erä. Kypsennän tänään kaikki ja puolet menee pakkaseen. Lopuista valmistuu meille tänään päivälliseksi Kana-nuudeli-keittoa.
Kosmetiikkaakin ostin :) Lumenen Raspberry tuuheuttava ripsari oli 5,90 €, joten nappasin sen jemmaan. Ripsaria käytän joka päivä, joten pidän niitä varastossa aina 1-2 kpl, ja ostan siis hyvän tarjouksen nähdessäni. Tuo toinen Lumene on silmänympärysvoide, 5 €.
Ja vaatteita! Lapsoselle kahdet Lotta & Lassi-merkkiset college-housut. Nelivuotiaalla pojanvesselillä kuluu housunpolvia rikki sitä vauhtia, että uusia saa olla ostamassa koko ajan ja vaatteita ei todellakaan jää enää pienille sukulaisille perinnöksi samalla tavalla kuin aikaisemmin. College-housujen laadussa on muuten huomattavia eroja! Minun kokemuksen mukaan H&M on huonoin, pehmeä hötöpuuvilla menee heti puhki! KappAhl on vähän parempi, mutta jotenkin sielläkin on laatu vähän laskenut. Stadium on ollut positiivinen yllätys :) Mutta parhaimmaksi olen havainnut tämän Cittarin Lotta&Lassi -merkin. Sen huomaa jo rekillä housuja hypistellessä. Kangas on jotenkin napakan tuntuista ja hintaa noilla oli 9,99 €/kpl. (Minulla on monille tuotteille mielessä haamuraja mitä ne saavat maksaa, ja college-housujen haamuraja on kympin.)
Tässä kuva.
Broilerisuikaletta ostin 800g paketin. Se tuli edullisemmaksi kuin pienempi erä. Kypsennän tänään kaikki ja puolet menee pakkaseen. Lopuista valmistuu meille tänään päivälliseksi Kana-nuudeli-keittoa.
Kosmetiikkaakin ostin :) Lumenen Raspberry tuuheuttava ripsari oli 5,90 €, joten nappasin sen jemmaan. Ripsaria käytän joka päivä, joten pidän niitä varastossa aina 1-2 kpl, ja ostan siis hyvän tarjouksen nähdessäni. Tuo toinen Lumene on silmänympärysvoide, 5 €.
Ja vaatteita! Lapsoselle kahdet Lotta & Lassi-merkkiset college-housut. Nelivuotiaalla pojanvesselillä kuluu housunpolvia rikki sitä vauhtia, että uusia saa olla ostamassa koko ajan ja vaatteita ei todellakaan jää enää pienille sukulaisille perinnöksi samalla tavalla kuin aikaisemmin. College-housujen laadussa on muuten huomattavia eroja! Minun kokemuksen mukaan H&M on huonoin, pehmeä hötöpuuvilla menee heti puhki! KappAhl on vähän parempi, mutta jotenkin sielläkin on laatu vähän laskenut. Stadium on ollut positiivinen yllätys :) Mutta parhaimmaksi olen havainnut tämän Cittarin Lotta&Lassi -merkin. Sen huomaa jo rekillä housuja hypistellessä. Kangas on jotenkin napakan tuntuista ja hintaa noilla oli 9,99 €/kpl. (Minulla on monille tuotteille mielessä haamuraja mitä ne saavat maksaa, ja college-housujen haamuraja on kympin.)
Tässä kuva.
Kuitin mukaan alkuperäinen hinta tälle setille oli 73,02 € ja alennusten kanssa maksettavaa jäi 63,04 €. Eli sain ostokset noin 13,5 % listahintoja halvemmalla. Ihan ok mielestäni. Kyllä suunnitelmallisuus maksaa itsensä takaisin.
Terveisin,
Nina
tiistai 12. huhtikuuta 2016
Mitä alennuslipukkeille tapahtui ja kakkukahvit
Alennuslipukkeiden tarina jatkuu... Sea Lifen lipuista toinen on nyt lunastettu verkkokaupasta ja toinen käytetään kassalla. Me siis olemme lähiviikkoina todellakin menossa meren ihmeitä katsomaan! :) Hiukan helpottaa huomioiden, että juuri tänään työkaveri hehkutti Dubain matkaansa ja kertoi kauppakeskuksessa olevasta jostain jättiakvaariosta, jossa hait uiskentelivat. Että kiitti vaan Tanja, olipa kiva palata oman pulpetin ääreen naputtelemaan...
Sokoksen lipuke jäi käyttämättä. Vähän sieppaa, sillä olisin tarvinnut uusia semi-asiallisia duunivaatteita. No, ensi kerralla sitten. Halosen 10 € pääsi käyttöön Puolison vaateostoksissa. Hänellä uusia työkuvioita ja niihin toki hyvä hankkia tamineita. Hän tekikin oivallisia löytöjä. Jos en ihan väärin muista, niin yksi vaatekappale oli ovh 149 €, alennusrekissä 30 €, ja siitä siis vielä se 10 € alennus... ja ko. vaatekappale sopi hänelle kuin nakutettu, niin värin, mallin kuin koonkin puolesta. Miehessäni on selvästi ainesta shoppailijaksi.
Plussaseteli taisi mennä ihan ruokaostoksiin ja hyvä niin. Hese-lipukkeet ovat voimassa vielä pitkään, ja niiden tiimoilta ei raportoitavaa.
Yksi uusi lipuke on myös jonottamassa käyttöönpääsyä, ehkä. Se olisi Ruutu+ palvelun 3 kuukauden ilmainen kokeilu. Minua houkuttaisi kovasti nähdä Mustien Leskien loput jaksot nopeutetulla aikataululla. Mutta täytyy nyt vielä miettiä. Kun näkee yhden jakson viikossa, säilyy mukava jännitys. Tiesittekö muuten, että tällaisia alennuskuponkejakin kaupitellaan huutonetissä ja torissa? Jos sinulla on käyttämättömiä alennuslippuja ja aikaa, niin niitä kannattaa yrittää myydä. Olen itse myynyt joskus ainakin ilmaiseksi saamiani messulippuja ihan hyvällä hinnalla, taisi olla kirjamessut... Samoin möin joskus työkavereille vanhenemassa olevia leffalippuja, ja hyöty oli molemminpuolinen.
Tänään oli työpaikallani Sikariportaan kokouksia, joihin oli tilattu jos jonkinnäköistä herkkua runsain määrin. Olikohan johdon assistentti tilatessaan ennakoinut, että leivoksia sekä feta-salaattia ja artesaanileipää riittäisi koko toimiston porukalle? Niin nimittäin siis kävi, eli oli hauskat iltapäiväkahvit ilmaisien tarjoilujen kera :) Minulle tämä oli kyllä ihan ilmainen päivällinen siinä samalla, sen verran salaattia tuli popsittua. (Kuva pixabay)
Eipä tässä kummempia tänään, nautitaan keväästä!
Nina
P.S. Puoliso on luvannut jossain vaiheessa tehdä auto-aiheisen vieraskynä-postauksen. Voin luvata, että jos huushollissasi on auto, se kannattaa lukea. Sen verran asiantunteva henkilö on kyseessä, vaikka omaani kehunkin!
Sokoksen lipuke jäi käyttämättä. Vähän sieppaa, sillä olisin tarvinnut uusia semi-asiallisia duunivaatteita. No, ensi kerralla sitten. Halosen 10 € pääsi käyttöön Puolison vaateostoksissa. Hänellä uusia työkuvioita ja niihin toki hyvä hankkia tamineita. Hän tekikin oivallisia löytöjä. Jos en ihan väärin muista, niin yksi vaatekappale oli ovh 149 €, alennusrekissä 30 €, ja siitä siis vielä se 10 € alennus... ja ko. vaatekappale sopi hänelle kuin nakutettu, niin värin, mallin kuin koonkin puolesta. Miehessäni on selvästi ainesta shoppailijaksi.
Plussaseteli taisi mennä ihan ruokaostoksiin ja hyvä niin. Hese-lipukkeet ovat voimassa vielä pitkään, ja niiden tiimoilta ei raportoitavaa.
Yksi uusi lipuke on myös jonottamassa käyttöönpääsyä, ehkä. Se olisi Ruutu+ palvelun 3 kuukauden ilmainen kokeilu. Minua houkuttaisi kovasti nähdä Mustien Leskien loput jaksot nopeutetulla aikataululla. Mutta täytyy nyt vielä miettiä. Kun näkee yhden jakson viikossa, säilyy mukava jännitys. Tiesittekö muuten, että tällaisia alennuskuponkejakin kaupitellaan huutonetissä ja torissa? Jos sinulla on käyttämättömiä alennuslippuja ja aikaa, niin niitä kannattaa yrittää myydä. Olen itse myynyt joskus ainakin ilmaiseksi saamiani messulippuja ihan hyvällä hinnalla, taisi olla kirjamessut... Samoin möin joskus työkavereille vanhenemassa olevia leffalippuja, ja hyöty oli molemminpuolinen.
Tänään oli työpaikallani Sikariportaan kokouksia, joihin oli tilattu jos jonkinnäköistä herkkua runsain määrin. Olikohan johdon assistentti tilatessaan ennakoinut, että leivoksia sekä feta-salaattia ja artesaanileipää riittäisi koko toimiston porukalle? Niin nimittäin siis kävi, eli oli hauskat iltapäiväkahvit ilmaisien tarjoilujen kera :) Minulle tämä oli kyllä ihan ilmainen päivällinen siinä samalla, sen verran salaattia tuli popsittua. (Kuva pixabay)Eipä tässä kummempia tänään, nautitaan keväästä!
Nina
P.S. Puoliso on luvannut jossain vaiheessa tehdä auto-aiheisen vieraskynä-postauksen. Voin luvata, että jos huushollissasi on auto, se kannattaa lukea. Sen verran asiantunteva henkilö on kyseessä, vaikka omaani kehunkin!
sunnuntai 3. huhtikuuta 2016
Päivitys vesirokkokaranteenista ja ostosten esittely
Täällä vesirokko jatkuu. Kuten aiemmin kirjoitin, ihana Mummu tuli meille vaavia hoitamaan. Pääsin kauppaan ja myös kävelylenkille upeassa kevätsäässä.
Nelivuotias oli ihan innoissaan Mummun saapumisesta! Me käydään useammin siellä, joten isoäidin saapuminen meidän kotiin on Tapaus. Leikit alkoivat välittömästi, ja minä voin hyvällä omalla tunnolla lähteä omiin menoihini.
Ostokset olivat varsin käytännöllistä laatua: elintarvikkeita ja kulutustavarapuolella vessapaperia, puhdistuspyyhkeitä, saippua, suodatinpusseja ja lisää saippuakuplajuttuja. Jos muuten joku tietää toimivan reseptin saippuakuplanesteen tekemiseen kotona, niin pliis vinkatkaa kommenteissa! Olen kokeillut Fairya, mutta ei se toimi lähimainkaan yhtä hyvin kuin kaupan kuplaneste. Meillä on sellainen miekan näköinen saippuakupla-juttu, jolla saa parhaimmillaan jalkapallon kokoisia kuplia, jos vaan neste on hyvälaatuista.
Tässä ostokset:
Takavasemmalta: suodatinpusseja, kahvia, Ruispalat, pähkinöitä, mysliä, sen edessä piilossa ylikypsä kinkkupala, cheddar-sulatejuustosiivuja, Tilsiter-siivuja, maitoja, mehutiiviste, päärynänektari, pesto, salsa, muutama olut, wc-paperia, kukkakaali, porkkanapussi. Etuvasemmalta: lapsen puhdistuspyyhkeitä, paahtoleipä, mansikkahillo, pinaatilettuja, taaperoruokia, goudajuustoraaste, maksapasteija, muikkuja, päärynäviili, luomuomenoita, avocadopussi, kurkku, kesäkurpitsa, perunapussi.
Ruokaostokset tein tällä kertaa Lidlistä, ylläolevan setin hinta 62,98 €. Kotiin tullessa nuo mahtuivat neljään kassiin ja lisäksi viidentenä nyssäkkänä oli vessapaperi, joka näkyy vähän huonosti takaoikealla.
Tuo Milbona UHT-maito on edullista, mutta en itse asiassa voi enää suositella sitä. Huomasimme yhden ystäväni kanssa, että se haisee! Tuoteselosteen perusteella se on saksalaista. Ehkä siellä tehdään säilyvät maidot jotenkin erilailla kuin Suomessa, sillä kotimaisissa iskukuumennetuissa ei ole vastaavaa ominaisuutta. Miksi sitten ostin sitä... no, pahan päivän varalle, voihan sitä käyttää vaikka ruuanlaitossa, niin kuin huonompia viinejäkin :D
Siippa on tulossa viikon sisällä kotiin, joten muutama saunaolut sen kunniaksi :) Muutoin meillä käytetään niin vähän alkoholia, että ihan naurattaa. Meidän perjantaibileet tarkoittaa tölkkiä ykkösolutta, ja sekin juodaan puoliksi :O
Yhteishyvän ruokaliitteessä on Kukkakaali Mac&Cheese -resepti, jota aion kokeilla. Sitä varten siis kukkakaali, sekä cheddar-sulatejuustosiivut ja gouda-raaste. Ohjeen mukaan siihen tulisi Koskenlaskija-cheddaria, mutta ei sitä ollut Lidlissä. Ei haittaa.
Pähkinät ovat Lidlissä himpun verran edullisempia kuin S-Marketissa. S-kaupassa kävijöille muuten tiedoksi, että siellä pähkinät ovat edullisimpia valinta-telineessä, tai mitä nyt on nimeltään ne laarit, joista lapioidaan itse paperipussiin halutut laadut. Kilohinta on meidän kaupassa 17,90 €. Hinta tulee edulliseksi vain siinä tapauksessa, että valitsee pussiinsa kalliimpia pähkinöitä. Eihän kukaan tolkullinen ihminen osta esim. maapähkinöitä ja rusinoita tuolla hinnalla. Tai ehkä ostaakin, kun niitä oli tarjolle laitettu... voi sentään.
Toinen ostosreissun kohde oli Tiger, koska meidän pikkukaupungissa ei ole Saiturin Pörssiä, jota yleensä suosin tämän sorttisissa ostoksissa. Saippuakuplajuttuja sai eurolla 2 kpl, joten otin samantien reilun satsin, kun näitä kuitenkin kuluu meillä. Saippuan tuoksu oli niin kiva, että päätin ostaa sen Mummulle lahjaksi, maksoi 1 €. Yhteensä Tiger siis 3 €.
Vesirokkotilanne on ihan hallinnassa. Tauti on jäänyt meidän pienellä hyvin lieväksi, eli lämpöä ei ole enää ollut, ja näppylöitä ei tullut paljoa. Tosin nekin vähät jonkin verran kutisivat. Yhtenä iltana, kun hän oli oikein väsy, niin lupasin, ettei tarvitse mennä suihkuun, vaan pyyhitään vaan kosteuspyyhkeillä. Virhe. Valojen sammuttamisen jälkeen hän alkoi pyöriä sängyssä ja ähistä tuskaisesti, että kutisee. Oli pakko herätä uudestaan vesipesulle. Se auttoi, ja sitten päästiin vihdoin nukkumaan.
Kaikenkaikkiaan ihmeen hyvin nää päivät on menneet. Nelivuotias on pysynyt ihan hyvällä tuulella, ollaan keksitty tekemistä, ja minäkään en ole vielä hajonnut tänne neljän seinän sisälle. Pikemminkin päinvastoin, voisin hyvinkin tottua tähän kotona olemiseen. No, lottovoittoa odotellessa... $$$ ;)
Näihin tunnelmiin,
Nina
Nelivuotias oli ihan innoissaan Mummun saapumisesta! Me käydään useammin siellä, joten isoäidin saapuminen meidän kotiin on Tapaus. Leikit alkoivat välittömästi, ja minä voin hyvällä omalla tunnolla lähteä omiin menoihini.
Ostokset olivat varsin käytännöllistä laatua: elintarvikkeita ja kulutustavarapuolella vessapaperia, puhdistuspyyhkeitä, saippua, suodatinpusseja ja lisää saippuakuplajuttuja. Jos muuten joku tietää toimivan reseptin saippuakuplanesteen tekemiseen kotona, niin pliis vinkatkaa kommenteissa! Olen kokeillut Fairya, mutta ei se toimi lähimainkaan yhtä hyvin kuin kaupan kuplaneste. Meillä on sellainen miekan näköinen saippuakupla-juttu, jolla saa parhaimmillaan jalkapallon kokoisia kuplia, jos vaan neste on hyvälaatuista.
Tässä ostokset:
Ruokaostokset tein tällä kertaa Lidlistä, ylläolevan setin hinta 62,98 €. Kotiin tullessa nuo mahtuivat neljään kassiin ja lisäksi viidentenä nyssäkkänä oli vessapaperi, joka näkyy vähän huonosti takaoikealla.
Tuo Milbona UHT-maito on edullista, mutta en itse asiassa voi enää suositella sitä. Huomasimme yhden ystäväni kanssa, että se haisee! Tuoteselosteen perusteella se on saksalaista. Ehkä siellä tehdään säilyvät maidot jotenkin erilailla kuin Suomessa, sillä kotimaisissa iskukuumennetuissa ei ole vastaavaa ominaisuutta. Miksi sitten ostin sitä... no, pahan päivän varalle, voihan sitä käyttää vaikka ruuanlaitossa, niin kuin huonompia viinejäkin :D
Siippa on tulossa viikon sisällä kotiin, joten muutama saunaolut sen kunniaksi :) Muutoin meillä käytetään niin vähän alkoholia, että ihan naurattaa. Meidän perjantaibileet tarkoittaa tölkkiä ykkösolutta, ja sekin juodaan puoliksi :O
Yhteishyvän ruokaliitteessä on Kukkakaali Mac&Cheese -resepti, jota aion kokeilla. Sitä varten siis kukkakaali, sekä cheddar-sulatejuustosiivut ja gouda-raaste. Ohjeen mukaan siihen tulisi Koskenlaskija-cheddaria, mutta ei sitä ollut Lidlissä. Ei haittaa.
Pähkinät ovat Lidlissä himpun verran edullisempia kuin S-Marketissa. S-kaupassa kävijöille muuten tiedoksi, että siellä pähkinät ovat edullisimpia valinta-telineessä, tai mitä nyt on nimeltään ne laarit, joista lapioidaan itse paperipussiin halutut laadut. Kilohinta on meidän kaupassa 17,90 €. Hinta tulee edulliseksi vain siinä tapauksessa, että valitsee pussiinsa kalliimpia pähkinöitä. Eihän kukaan tolkullinen ihminen osta esim. maapähkinöitä ja rusinoita tuolla hinnalla. Tai ehkä ostaakin, kun niitä oli tarjolle laitettu... voi sentään.
Vesirokkotilanne on ihan hallinnassa. Tauti on jäänyt meidän pienellä hyvin lieväksi, eli lämpöä ei ole enää ollut, ja näppylöitä ei tullut paljoa. Tosin nekin vähät jonkin verran kutisivat. Yhtenä iltana, kun hän oli oikein väsy, niin lupasin, ettei tarvitse mennä suihkuun, vaan pyyhitään vaan kosteuspyyhkeillä. Virhe. Valojen sammuttamisen jälkeen hän alkoi pyöriä sängyssä ja ähistä tuskaisesti, että kutisee. Oli pakko herätä uudestaan vesipesulle. Se auttoi, ja sitten päästiin vihdoin nukkumaan.
Kaikenkaikkiaan ihmeen hyvin nää päivät on menneet. Nelivuotias on pysynyt ihan hyvällä tuulella, ollaan keksitty tekemistä, ja minäkään en ole vielä hajonnut tänne neljän seinän sisälle. Pikemminkin päinvastoin, voisin hyvinkin tottua tähän kotona olemiseen. No, lottovoittoa odotellessa... $$$ ;)
Näihin tunnelmiin,
Nina
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)