Lohikeitto se on talvisten arkiruokien aatelia! Nyt kun pakkasia on vielä luvassa, niin suunnitellaanpa siis sitä. Meillä tämä lempiruoka valmistuu arki-iltana näin:
Resepti
Pakaste lohikuutioita 300-400 g
Pakaste peruna-keittojuures pussi
Kasvisliemikuutio
Kuumenna vesi kiehuvaksi. Lisää kaikki ainekset. Keitä noin 5 min. Nauti!
Huomautuksia
Määrät heitän yleensä hatusta, vähän sen mukaan minkä kokoista kattilaa satun sillä hetkellä käyttämään.
Jos haluaa nähdä vähän vaivaa ja pilkkoo perunat itse, voi valita kasviksia sen mukaan mitä sattuu kaapissa olemaan tai mistä tykkää. Tai vaikka lisätä jonkun oriental-pakastekasvis-version. Tällä samalla ohjeella syntyy myös erittäin helposti nakki- tai makkarakeitto.
Arvio
Hyvää: Erittäin hyvää, meidän perheen lempiruokaa. Maustamalla voi saada vaihtelua.
Halpaa: Kohtuuhintaista. Pilkkomalla itse perunat ja kasvikset voi hintaa saada alaspäin, ajankäytön kustannuksella tosin. Voi myös halutessaan käyttää muuta, edullisempaa kalaa, jos sellaista on saatavilla.
Terveellistä: On!
Äkkiä: Eipä tämän nopeammin voi enää mitään "itsetehtyä" saada aikaiseksi. Pakastepizzan lämmittäminenkin kestää kauemmin :)
Tänään meidän sakki on kutsuttu Anoppilaan syömään, joten kuvaa keitosta ei vielä ole. Syömme ihanaa höyryävän kuumaa keittoa vasta viikonloppuna, pakkaspäivän ulkoilujen jälkeen :)
Terveisin,
Nina
torstai 17. maaliskuuta 2016
lauantai 30. tammikuuta 2016
Meidän kotityöaikataulu
Elämä on aikamoista haipakkaa, työnantaja keksii kivaa puuhaa enemmän kuin perustyöpäiviin mahtuu. Tein jonkin aikaa vähän pidempiä päiviäkin, mutta lopetin, kun perheen pikkuihminen alkoi stressaantua. Hänen isänsä kyllä hoitaa häntä hyvin mutta kun se äiti vaan taitaa olla tärkein. Tämän vuodatuksen myötä varsinaiseen aiheeseen... Minua on aina kiinnostanut, miten ihmiset arkielämänsä järjestävät, että hommat tulee tehtyä. Toisilta kun asiat tuntuvat luonnistuvan kuin itsestään, ja toiset uupuvat taakkansa alle.
Simple is best. Meillä arki rullaa nyt siten, että arki-iltaisin tehdään ruoka, leikitään pikkuihmisen kanssa ja järjestellään paikkoja. Eli tavaroiden siirtely paikoilleen on meillä ihan paneutumista vaativa asia :O muuten kaaos valtaa kodin parissa päivässä. Emme yleensä ole joka arki-ilta kotona, joten tuo järjesteleminen ei sentään vie kaikkea vapaa-aikaa, mutta silloin kun ollaan, niin järjestellään. Yleensä minä aloitan jostain sotkuisen näköisestä huushollin kohdasta ja siippa tulee vähän ajan päästä mukaan ja alkaa tekemään jotain vastaavaa. Ei tarvitse nalkuttaa, esimerkin voima toimii *hymyilee kiitollisena*
Tämän johdosta lauantaina on helppo ryhtyä varsinaiseen siivoamiseen. Ei joudu ensin raivaamaan, vaan voi samantien ryhtyä puhdistamiseen. Siivouksen aloittaminen voi olla helppoa ja hauskaa...tai ainakin kynnys siihen voi olla vähän vähemmän korkea... Siivouksen laatu vaihtelee tilanteen ja aikataulun mukaan. Imurointi ja vessan siivous on aina mukana. Muut jutut sitten tarpeen ja ajankäytön mukaan: pölyjen pyyhkiminen, lasipinnat, moppaus, matot ulos.
Pyykinpesusta kirjoitin aikaisemmin täällä ja täällä, kone per päivä toimii edelleen. Lisäksi maanantaisin on "tekstiilipäivä" ja silloin heitetään pyykkikoriin pyyhkeet, petivaatteet ja yöpaidat. Maanantaina siksi, että silloin ollaan todennäköisimmin kotona, en jostain syystä mielelläni sovi maanantaille mitään ohjelmaa.
Sunnuntaina on sitten se kiva homma, eli leipominen - viikon viimeinen "kotityö."
Näin meillä. Systeemi on muotoutunut aikalailla itsestään, sen mukaan mihin aikaväliin mikäkin homma luontaisimmin lankeaa. Tiivistetysti:
Ma tekstiilipäivä.
Ti-pe järjestelyä.
La siivous.
Su leipominen.
Ja joka päivälle tietty ruokajutut ja Kolmivuotiaan aktiviteetit.
Hyvää viikonlopun jatkoa!
Siivousterveisin,
Nina
Simple is best. Meillä arki rullaa nyt siten, että arki-iltaisin tehdään ruoka, leikitään pikkuihmisen kanssa ja järjestellään paikkoja. Eli tavaroiden siirtely paikoilleen on meillä ihan paneutumista vaativa asia :O muuten kaaos valtaa kodin parissa päivässä. Emme yleensä ole joka arki-ilta kotona, joten tuo järjesteleminen ei sentään vie kaikkea vapaa-aikaa, mutta silloin kun ollaan, niin järjestellään. Yleensä minä aloitan jostain sotkuisen näköisestä huushollin kohdasta ja siippa tulee vähän ajan päästä mukaan ja alkaa tekemään jotain vastaavaa. Ei tarvitse nalkuttaa, esimerkin voima toimii *hymyilee kiitollisena*
Tämän johdosta lauantaina on helppo ryhtyä varsinaiseen siivoamiseen. Ei joudu ensin raivaamaan, vaan voi samantien ryhtyä puhdistamiseen. Siivouksen aloittaminen voi olla helppoa ja hauskaa...tai ainakin kynnys siihen voi olla vähän vähemmän korkea... Siivouksen laatu vaihtelee tilanteen ja aikataulun mukaan. Imurointi ja vessan siivous on aina mukana. Muut jutut sitten tarpeen ja ajankäytön mukaan: pölyjen pyyhkiminen, lasipinnat, moppaus, matot ulos.
Pyykinpesusta kirjoitin aikaisemmin täällä ja täällä, kone per päivä toimii edelleen. Lisäksi maanantaisin on "tekstiilipäivä" ja silloin heitetään pyykkikoriin pyyhkeet, petivaatteet ja yöpaidat. Maanantaina siksi, että silloin ollaan todennäköisimmin kotona, en jostain syystä mielelläni sovi maanantaille mitään ohjelmaa.
Sunnuntaina on sitten se kiva homma, eli leipominen - viikon viimeinen "kotityö."
Näin meillä. Systeemi on muotoutunut aikalailla itsestään, sen mukaan mihin aikaväliin mikäkin homma luontaisimmin lankeaa. Tiivistetysti:
Ma tekstiilipäivä.
Ti-pe järjestelyä.
La siivous.
Su leipominen.
Ja joka päivälle tietty ruokajutut ja Kolmivuotiaan aktiviteetit.
Hyvää viikonlopun jatkoa!
Siivousterveisin,
Nina
maanantai 11. tammikuuta 2016
Kasvovesi kotikonstein
Kasvovesi loppui, kääk! Se jos mikä on kasvojenhoidon kulmakivi minun kylpyhuoneessani. Lumenen Bright Now on kivan raikastava ja ihana tuote. Vähän vaan kallis, lähes kympin, joten mielessäni on virinnyt idea koittaa askarrella kasvovettä itse. Googlattuani muutamia lähteitä huomaan, että ainakin vihreä tee ja hunajavesi toimivat muiden kokemusten mukaan hyvin. Minäpä yhdistän nämä, enkä joudu edes tekemään mitään ylimääräisiä operaatioita, koska teetä tulee juotua muutenkin.
Illan tullen sipsuttelin teen keittoon. Kuumaa vettä, sinne teepussi ja keiton jälkeen lisäksi hunajaa. Osa teestä mukiin juotavaksi ja osa jäähtyneenä pulloon ja jääkaappiin viilenemään.
Seuraavana aamuna kokeilin uutta itsetehtyä kasvovettäni. Taputtelin sitä normaaliin tapaan pumpulilla kasvoilleni. Ihan hyvältä ja raikkaaltahan tämä tuntui. Päivän mittaan huomasin tuskin mitään eroa entiseen, joten eiköhän tämä pääse pidempiaikaiseenkin käyttöön.
Yhden teepussin ja pienen hunajatipan voimalla raikastan kasvoni varmaan kuukauden päivät. Teepussin hinta lienee noin 10 snt ja hunajatipan max 5 snt (tai tässä tapauksessa ei mitään, koska olen saanut hunajan lahjaksi) -> 15 snt / kk. Ostettu kasvovesi 10 €, kesto noin 3 kk -> 3,33 € / kk. Erotus 3,18 € / kk. Vuositasolla säästö 38,16 €. Lisäbonukseksi voi laskea vihreän teen antioksidantit ja hunajan antiseptiset vaikutukset :)
Jos tuntuu, ettei tämä ohje ole sinua varten, suosittelen googlaamaan esim. kosmetiikkaa kotikonstein. Ohjeita löytyy runsaasti, ihan tavallisia raaka-aineita käyttäen, esim. täältä: Kauneudenhoitoa kotikonstein 1930-luvulta. Huomattava säästöpotentiaali!
Kauneutta, terveyttä ja pitkää ikää toivottaen,
Nina
Illan tullen sipsuttelin teen keittoon. Kuumaa vettä, sinne teepussi ja keiton jälkeen lisäksi hunajaa. Osa teestä mukiin juotavaksi ja osa jäähtyneenä pulloon ja jääkaappiin viilenemään.
Seuraavana aamuna kokeilin uutta itsetehtyä kasvovettäni. Taputtelin sitä normaaliin tapaan pumpulilla kasvoilleni. Ihan hyvältä ja raikkaaltahan tämä tuntui. Päivän mittaan huomasin tuskin mitään eroa entiseen, joten eiköhän tämä pääse pidempiaikaiseenkin käyttöön.
Yhden teepussin ja pienen hunajatipan voimalla raikastan kasvoni varmaan kuukauden päivät. Teepussin hinta lienee noin 10 snt ja hunajatipan max 5 snt (tai tässä tapauksessa ei mitään, koska olen saanut hunajan lahjaksi) -> 15 snt / kk. Ostettu kasvovesi 10 €, kesto noin 3 kk -> 3,33 € / kk. Erotus 3,18 € / kk. Vuositasolla säästö 38,16 €. Lisäbonukseksi voi laskea vihreän teen antioksidantit ja hunajan antiseptiset vaikutukset :)
Jos tuntuu, ettei tämä ohje ole sinua varten, suosittelen googlaamaan esim. kosmetiikkaa kotikonstein. Ohjeita löytyy runsaasti, ihan tavallisia raaka-aineita käyttäen, esim. täältä: Kauneudenhoitoa kotikonstein 1930-luvulta. Huomattava säästöpotentiaali!
Kauneutta, terveyttä ja pitkää ikää toivottaen,
Nina
maanantai 4. tammikuuta 2016
Miten kiireinen ehtii nuukailla?
Kysymys tuli minulle tutuksi syksyn ja alkutalven aikana. Muuttoon liittyvää säätöä riitti vielä alkusyksylläkin ja perheellinen, täyttä työviikkoa tekevä henkilö nyt muutenkin on vaan yleensä aika buukattu. Työpaikan tilanne ei enää sallinut tehdä lyhennettyä työviikkoa ja uutta työpaikkaa ei ole vielä löytynyt (verkot on vesillä). Joten olen päätynyt suuren kysymyksen äärelle: milloin aikaa kannattaa käyttää nuukailuun?
Hintojen vertailu kannattaa. Mitä kalliimpi ostos, sen suurempi hyötypotentiaali on saavutettavissa. Ruokaostosten osalta hintavertailua voi yrittää tehdä niiden tuotteiden osalta, joita ostaa useimmin. Ja käyttää sitä kauppaliikettä, joka on kokonaisuutena arvioiden edullisin. Ehkä joskus voi poiketa hamstraamassa jotain tiettyä edullista jostain muualta. Mutta enää en minäkään pysty käymään saman päivän aikana sekä Lidlissä että Prismassa tarkan hintalistan kanssa poimimassa molemmista kaupoista parhaat tarjoukset päältä :/ Sad but true...
Hauskaa nuukailua minun silmissäni edustaa leipominen. Olenkin ottanut tavaksi viikonloppuisin leipoa jotain hyvää. Se on hauska ohjelmanumero, jota voi - lähipiiristä riippuen - tehdä myös lasten, puolison tai ystävien kanssa. Tai vain omaksi ilokseen. Tuotoksena syntyy herkkuja edullisesti ja kukapa ei siitä tykkäisi :) Osan voi laittaa pakastimeen, ja jos sattuu saamaan vierailijoita, niin aina on jotain tarjottavaa. Tai sitten voi napata töihin iltapäiväkahville pienen piristyksen. Tai no, minun tapauksessani se pieni piristys menee kyllä jo ekan kahvikupillisen kyytipoikana... mutta toivottavasti tavoititte idean :) Sivutuotteena saatat saada myös mainetta ja kunniaa erinomaisena emäntänä ja trendikkään harrastuksen taitajana.
Entäs ne alennusmyynnit? No, kukin tyylillään. Itse en oikein niistä perusta. Ryysis väsyttää ja useimmiten teen joitain erinomaisia hankintoja, jotka tosin eivät olleet alennuksessa ollenkaan. Hyvä tietysti, että kyseiset ostokset tulee tehtyä, mutta rauhallisempana aikana shoppailuretki voisi olla mukavampi elämys.
Lastenvaatteet. Tässä tuoteryhmässä kierrätys ja alennusten kyttääminen kannattaa, sillä naperot kasvavat vaatteista ulos sellaista vauhtia, että jos meillä ostettaisiin hänelle merkkivaatteita uutena jatkuvalla syötöllä, niin eipä sitten muuhun rahaa juuri jäisikään! :O Alennuksia katselen pääasiassa netistä, ja olen muutaman hyväksi havaitun liikkeen kanta-asiakaskortinkin hankkinut. Lisäksi Huuto.net on hyvä. Muutamilla facebookin kirppareilla olen myös jäsenenä. Huuto.net on kyllä oikeasti hyvä ja toimiva kanava. Ei tarvitse av-jono-mmm-koodikielen taitoja tai lehmän hermoja muutenkaan, ja myyjän palautepisteistä voi tarkistaa kauppakumppanin luotettavuuden. Suosittelen + + + + +
Listat. Olen listaihminen henkeen ja vereen. Rakastan bullet-pointeja ja käytän esim. paperikalenteria siksi, että sen väliin on niin kiva sujauttaa post-it-lapuille kirjoitettuja listoja milloin mistäkin aiheesta. Hyvät ostospaikat ja hyvät merkit ovat yksi listan aihe. Tällä listallani on muun muassa vaatemerkkejä ryhmittäin: farkut, trikoopaidat, takit, laukut, kengät, muutamia kirpputoreja, kodintavarakauppoja (joista edelleen paras on Saiturin Pörssi, josta kirjoitin aiemmin). Olen tämän listan avulla hyvinkin säästänyt ainakin aikaa, ja ehkä myös rahaakin, kun hutihankintoja on tullut vähemmän.
Näillä eväillä nuukailin syyskauden. Saas nähdä kehkeytyykö keväälle uusia hyviä ideoita. Kuten sanottua, nyt ei ole aikaa kahvipussien pesemiseen, joten keskityn olennaiseen. Helppoa, hauskaa ja/tai hyvin tuottoissa saapi olla se nuukailutoiminta, joka nyt pääsee agendalleni.
Hyvää nuukailuvuotta 2016 toivottaen,
Nina
P.S. Lastenvaatteista sanottu pätee myös leluihin ja muihin tarvikkeisiin.
Hintojen vertailu kannattaa. Mitä kalliimpi ostos, sen suurempi hyötypotentiaali on saavutettavissa. Ruokaostosten osalta hintavertailua voi yrittää tehdä niiden tuotteiden osalta, joita ostaa useimmin. Ja käyttää sitä kauppaliikettä, joka on kokonaisuutena arvioiden edullisin. Ehkä joskus voi poiketa hamstraamassa jotain tiettyä edullista jostain muualta. Mutta enää en minäkään pysty käymään saman päivän aikana sekä Lidlissä että Prismassa tarkan hintalistan kanssa poimimassa molemmista kaupoista parhaat tarjoukset päältä :/ Sad but true...
Hauskaa nuukailua minun silmissäni edustaa leipominen. Olenkin ottanut tavaksi viikonloppuisin leipoa jotain hyvää. Se on hauska ohjelmanumero, jota voi - lähipiiristä riippuen - tehdä myös lasten, puolison tai ystävien kanssa. Tai vain omaksi ilokseen. Tuotoksena syntyy herkkuja edullisesti ja kukapa ei siitä tykkäisi :) Osan voi laittaa pakastimeen, ja jos sattuu saamaan vierailijoita, niin aina on jotain tarjottavaa. Tai sitten voi napata töihin iltapäiväkahville pienen piristyksen. Tai no, minun tapauksessani se pieni piristys menee kyllä jo ekan kahvikupillisen kyytipoikana... mutta toivottavasti tavoititte idean :) Sivutuotteena saatat saada myös mainetta ja kunniaa erinomaisena emäntänä ja trendikkään harrastuksen taitajana.
Entäs ne alennusmyynnit? No, kukin tyylillään. Itse en oikein niistä perusta. Ryysis väsyttää ja useimmiten teen joitain erinomaisia hankintoja, jotka tosin eivät olleet alennuksessa ollenkaan. Hyvä tietysti, että kyseiset ostokset tulee tehtyä, mutta rauhallisempana aikana shoppailuretki voisi olla mukavampi elämys.
Lastenvaatteet. Tässä tuoteryhmässä kierrätys ja alennusten kyttääminen kannattaa, sillä naperot kasvavat vaatteista ulos sellaista vauhtia, että jos meillä ostettaisiin hänelle merkkivaatteita uutena jatkuvalla syötöllä, niin eipä sitten muuhun rahaa juuri jäisikään! :O Alennuksia katselen pääasiassa netistä, ja olen muutaman hyväksi havaitun liikkeen kanta-asiakaskortinkin hankkinut. Lisäksi Huuto.net on hyvä. Muutamilla facebookin kirppareilla olen myös jäsenenä. Huuto.net on kyllä oikeasti hyvä ja toimiva kanava. Ei tarvitse av-jono-mmm-koodikielen taitoja tai lehmän hermoja muutenkaan, ja myyjän palautepisteistä voi tarkistaa kauppakumppanin luotettavuuden. Suosittelen + + + + +
Listat. Olen listaihminen henkeen ja vereen. Rakastan bullet-pointeja ja käytän esim. paperikalenteria siksi, että sen väliin on niin kiva sujauttaa post-it-lapuille kirjoitettuja listoja milloin mistäkin aiheesta. Hyvät ostospaikat ja hyvät merkit ovat yksi listan aihe. Tällä listallani on muun muassa vaatemerkkejä ryhmittäin: farkut, trikoopaidat, takit, laukut, kengät, muutamia kirpputoreja, kodintavarakauppoja (joista edelleen paras on Saiturin Pörssi, josta kirjoitin aiemmin). Olen tämän listan avulla hyvinkin säästänyt ainakin aikaa, ja ehkä myös rahaakin, kun hutihankintoja on tullut vähemmän.
Näillä eväillä nuukailin syyskauden. Saas nähdä kehkeytyykö keväälle uusia hyviä ideoita. Kuten sanottua, nyt ei ole aikaa kahvipussien pesemiseen, joten keskityn olennaiseen. Helppoa, hauskaa ja/tai hyvin tuottoissa saapi olla se nuukailutoiminta, joka nyt pääsee agendalleni.
Hyvää nuukailuvuotta 2016 toivottaen,
Nina
P.S. Lastenvaatteista sanottu pätee myös leluihin ja muihin tarvikkeisiin.
tiistai 27. lokakuuta 2015
Nuukailijan arkikeittiö: Hyvää, halpaa, terveellistä ja äkkiä (kinkkukiusaus)
Aloitan juttusarjan Nuukailijan arkikeittiö. Toisinaan käy niin, että pitäisi äkkiä keksiä mitä tehdään ruuaksi samana ja mielellään parina seuraavanakin päivänä. Erityisesti perjantaina töiden jälkeen rättiväsyneenä jos joutuu kauppaan - ilman listaa - pää lyö aivan tyhjää. Ei keksi niin mitään sopivaa pääruokaa. Joten alan tallentamaan tänne itselleni, ja hyvä jos muillekin hyödyksi, listaa ruuista, joita meillä tehdään säännöllisesti. Tai jos testaan jotain uutta, totean hyväksi ja haluan saada ohjeen muistiin, niin taltioin sen tänne. Mitään mullistavia uutuuksia tänne tuskin päätyy. Tarkoitus tehdä elämää helpottava lista, jota voi selailla esimerkiksi kännykän kautta vaikka siellä ruokakaupan perjantai-ryysiksessä.
Juttusarjan motto on tuo otsikkoon päätynyt arkiruuan ideaali: Hyvää, halpaa, terveellistä ja äkkiä. Tästä viisaudesta kiitän äitiäni, joka toisti tuota tarpeeksi monta kertaa nuoruusvuosinani. Siitäpä näette, ei ole hukkaan heitettyä takoa asioita uppiniskaisten teinien päähän. Kyllä ne sieltä kapina- ja haahuiluvuosien jälkeen palaavat mieleen ja otetaan käytäntöön. Viimeistään kun kaikki muut vaihtoehdot on testattu. (Jos ketään kiinnostaa, niin varhaisteininä päätin, että kun saan oman kodin, en koskaan enää syö ruisleipää vaan pelkästään ranskanleipää vadelmahillolla :D ) Noiden kriteereiden valossa myös arvioin reseptit.
Tämän kertainen perusruokamme oli Kinkkukiusaus
Resepti
Perunasipulisekoitusta
Kinkkupaloja
1 valkosipulinkynsi
1/2 tl valkopippuria
2 dl kermaa
Sekoita noin 2 litran uunivuoassa perunasipulisekoitus, kinkkupalat, murskattu valkosipuli ja valkopippuri. Lisää kerma. Paista uunin alatasossa 200 asteessa noin 1 tunti. Halutessasi voit lisätä mieleisiäsi yrttimausteita ja/tai pinnalle hiukan juustoraastetta.
Huomautuksia
Kinkkupalat olivat Lidlin Kartanon savupalvikinkku pala, paketista oli jäljellä noin 200g. Lisäksi silppusin joukkoon 2 siivua Vatajan kinkkuleikkelettä. Määrä oli aika reilu tämän kokoiseen annokseen.
Valkopippuri oli maitopurkin kokoisesta jättipakkauksesta, jonka olin saanut äidiltäni. Meillä on tapana ostaa niitä isoja maustekanistereita ja jakaa niitä äitini ja anoppini kanssa. Kilohinta tulee huomattavasti halvemmaksi ja kun kaikki laitamme ruokaa, ne myös kuluvat.
Tällaisen tukevan uuniruuan kaveriksi tarvitaan ehdottomasti kasvislisäke. Uuniruuan pariksi talvella sopisi mielestäni hyvin uunijuurekset, jos sattuu olemaan aikaa kuoria ja pilkkoa niitä. Juurekset kypsyvät silloin samalla sähköllä kuin muukin ruoka. Ja uunin lämmittäminenhän kustantaa huomattavasti enemmän kuin pelkän hellalevyn, joten tehot irti uunista sen kerran kun sitä käyttää ;) Meillä olisi ollut naurista ja porkkanaa, mutta enpä tällä kertaa tullut tehneeksi, onneksi oli jotain muuta kasvista. I´m not perfect!
Arvio
Hyvää: Ok. Maukasta, täyteläistä arkiruokaa.
Halpaa: Ok. Koko annoksen hinnaksi tuli noin 4 €, ja siitä riitti meidän kolmihenkiselle perheelle sopivasti yhdelle aterialle
Terveellistä: Mahdollista, jos käytössä vähäsuolaista kinkkua ja vähärasvaista kermaa. Valkosipuli on plussaa. Lisäksi tarvitaan kasviksia tuhtia annosta keventämään.
Äkkiä: Kasaamisvaihe on nopea, mutta kypsennys uunissa kestää tunnin. Jos tähteitä jää, se on kelpo eväs tai pikaruoka seuraavalle illalle mikrotettuna.
Terveisin,
Nina
Juttusarjan motto on tuo otsikkoon päätynyt arkiruuan ideaali: Hyvää, halpaa, terveellistä ja äkkiä. Tästä viisaudesta kiitän äitiäni, joka toisti tuota tarpeeksi monta kertaa nuoruusvuosinani. Siitäpä näette, ei ole hukkaan heitettyä takoa asioita uppiniskaisten teinien päähän. Kyllä ne sieltä kapina- ja haahuiluvuosien jälkeen palaavat mieleen ja otetaan käytäntöön. Viimeistään kun kaikki muut vaihtoehdot on testattu. (Jos ketään kiinnostaa, niin varhaisteininä päätin, että kun saan oman kodin, en koskaan enää syö ruisleipää vaan pelkästään ranskanleipää vadelmahillolla :D ) Noiden kriteereiden valossa myös arvioin reseptit.
Tämän kertainen perusruokamme oli Kinkkukiusaus
Resepti
Perunasipulisekoitusta
Kinkkupaloja
1 valkosipulinkynsi
1/2 tl valkopippuria
2 dl kermaa
Sekoita noin 2 litran uunivuoassa perunasipulisekoitus, kinkkupalat, murskattu valkosipuli ja valkopippuri. Lisää kerma. Paista uunin alatasossa 200 asteessa noin 1 tunti. Halutessasi voit lisätä mieleisiäsi yrttimausteita ja/tai pinnalle hiukan juustoraastetta.
Kinkkukiusaus uunissa.
Huomautuksia
Kinkkupalat olivat Lidlin Kartanon savupalvikinkku pala, paketista oli jäljellä noin 200g. Lisäksi silppusin joukkoon 2 siivua Vatajan kinkkuleikkelettä. Määrä oli aika reilu tämän kokoiseen annokseen.
Valkopippuri oli maitopurkin kokoisesta jättipakkauksesta, jonka olin saanut äidiltäni. Meillä on tapana ostaa niitä isoja maustekanistereita ja jakaa niitä äitini ja anoppini kanssa. Kilohinta tulee huomattavasti halvemmaksi ja kun kaikki laitamme ruokaa, ne myös kuluvat.
Tällaisen tukevan uuniruuan kaveriksi tarvitaan ehdottomasti kasvislisäke. Uuniruuan pariksi talvella sopisi mielestäni hyvin uunijuurekset, jos sattuu olemaan aikaa kuoria ja pilkkoa niitä. Juurekset kypsyvät silloin samalla sähköllä kuin muukin ruoka. Ja uunin lämmittäminenhän kustantaa huomattavasti enemmän kuin pelkän hellalevyn, joten tehot irti uunista sen kerran kun sitä käyttää ;) Meillä olisi ollut naurista ja porkkanaa, mutta enpä tällä kertaa tullut tehneeksi, onneksi oli jotain muuta kasvista. I´m not perfect!
Arvio
Hyvää: Ok. Maukasta, täyteläistä arkiruokaa.
Halpaa: Ok. Koko annoksen hinnaksi tuli noin 4 €, ja siitä riitti meidän kolmihenkiselle perheelle sopivasti yhdelle aterialle
Terveellistä: Mahdollista, jos käytössä vähäsuolaista kinkkua ja vähärasvaista kermaa. Valkosipuli on plussaa. Lisäksi tarvitaan kasviksia tuhtia annosta keventämään.
Äkkiä: Kasaamisvaihe on nopea, mutta kypsennys uunissa kestää tunnin. Jos tähteitä jää, se on kelpo eväs tai pikaruoka seuraavalle illalle mikrotettuna.
Terveisin,
Nina
sunnuntai 11. lokakuuta 2015
Nuukailijattaren edesottamuksia
Liekö stressinpoikanen vai syysväsymys vai mikä, mutta onnistuin tässä yhtenä aamuna lähtemään töihin niin, että avaimet jäivät kotiin. Tämä ei ole lainkaan minun tapaistani ja viimeksi noin on käynyt muistaakseni opiskeluaikana! Erityisen harmilliseksi tämän teki se, että Puoliso oli juuri samana aamuna lähtenyt reissuun ja palaamassa kotiin vasta seuraavana päivänä :O Pengoin taskut, käsilaukun, läppärilaukun, auton lokerot ja lattiat, jopa Kolmevuotiaan tarharepun... ei löytynt!
Siitä sitten soittelemaan anoppilaan, josko heillä olisi meidän vara-avainta. No onhan heillä, se vain sattui olemaan Appiukon avainnipussa, joka oli herran mukana autossa matkalla Lappiin... Huoltoyhtiö tietenkin tulee avaamaan oven tarvittaessa, mutta se maksaa. Anoppi kutsui minut ja Kolmivuotiaan heille yökylään :) Otin kiitollisena kutsun vastaan, säästetään muutama kymppi!
No, ei ne päivän haasteet siihen loppuneet. Työpäivä päättyi kokoukseen Pasilassa, ja lähtiessäni parkkihallista, maksuautomaatti ei huolinut korttia eikä käteistä. Pian siihen tuli muitakin asiakkaita, ja heillä sama juttu. Hetken päästä meitä oli siinä jo pieni parvi, ja yksi hlö soitti valvomoon, josta vastattiin vasta huomattavan pitkän jonotusajan kuluttua. Sieltä tuli kyllä sitten nopeasti hlö avaamaan puomin, ja pääsimme ajamaan ulos (eikä tarvinut maksaa, säästin työnantajalleni 4 €!)
Siitä matka jatkui Pasilan rakennustyötilanteen huomioiden ihan hyvin. Hykertelin tyytyväisenä, että saan haettua Kolmevuotiaan päiväkodista ajoissa. Matkan varrella ajattelin jopa pistäytyä pikaisesti tankkaamassa ja pysähdyin kylmäasemalle. Sielläkin tuli joku huoltoauto tai mikä lie, joka kaarsi juuri minun eteeni, niin etten päässyt menovettä ostamaan. En jäänyt odottamaan. Koska tarhan sulkemisaika.
Mut joo, ehdin tarhaan ajoissa, eikä meidän lapsi ollut edes viimeinen haettava *hyvä äiti tuulettaa* Sitten kauppaan ostamaan yöpymistarvikkeita. Deodorantti, hammasharja, sukat & alushousut, yöpaita, lapselle maitoa, banaania, iltavelli (ihana Anoppi lupasi myös ruokkia meidät). Onneksi Kolmevuotiaan tarhavarustuksessa on oma unilelu ja niin paljon vaihtovaatetta, ettei hänelle tarvinut ostaa mitään.
Sitten Anopin luokse ja vihdoin huokaisin helpotuksesta. Virhe. Kolmivuotias tarvitsee yöllä vielä vaipat ja niitähän en tietenkään ollut muistanut ostaa. Joten uudestaan vielä kauppaan... Tiedän - vois mennä paljon huonomminkin. Mutta silti... aargh!
Mitä tämä lysti maksoi? En tiedä paljonko huoltoyhtiö olisi veloittanut, yleensä se on kait jotain 20-40 €..? Itselle kuluja kertyi kahden kauppareissun verran. Ostokset olivat kuitenkin ihan järkeviä, sellaisia joita tulisi muutenkin ostettua. Nyt tosin jouduin hankkimaan ne kiireellä kaikki samasta kaupasta, ilman hintavertailuja. Lähinnä se yöpaita tuli ehkä kalliiksi, peruspaituli 15 €. Viimeksi ostin vastaavan alennusmyynnistä 5 €:lla. Ei näillä kuluilla vielä vararikkoon päädytä, ja Kolmivuotilaalle oli hauskaa vaihtelua olla mummulassa yökylässä :)
Että semmonen päivä.
Palataan taas,
Nina
Siitä sitten soittelemaan anoppilaan, josko heillä olisi meidän vara-avainta. No onhan heillä, se vain sattui olemaan Appiukon avainnipussa, joka oli herran mukana autossa matkalla Lappiin... Huoltoyhtiö tietenkin tulee avaamaan oven tarvittaessa, mutta se maksaa. Anoppi kutsui minut ja Kolmivuotiaan heille yökylään :) Otin kiitollisena kutsun vastaan, säästetään muutama kymppi!
No, ei ne päivän haasteet siihen loppuneet. Työpäivä päättyi kokoukseen Pasilassa, ja lähtiessäni parkkihallista, maksuautomaatti ei huolinut korttia eikä käteistä. Pian siihen tuli muitakin asiakkaita, ja heillä sama juttu. Hetken päästä meitä oli siinä jo pieni parvi, ja yksi hlö soitti valvomoon, josta vastattiin vasta huomattavan pitkän jonotusajan kuluttua. Sieltä tuli kyllä sitten nopeasti hlö avaamaan puomin, ja pääsimme ajamaan ulos (eikä tarvinut maksaa, säästin työnantajalleni 4 €!)
Siitä matka jatkui Pasilan rakennustyötilanteen huomioiden ihan hyvin. Hykertelin tyytyväisenä, että saan haettua Kolmevuotiaan päiväkodista ajoissa. Matkan varrella ajattelin jopa pistäytyä pikaisesti tankkaamassa ja pysähdyin kylmäasemalle. Sielläkin tuli joku huoltoauto tai mikä lie, joka kaarsi juuri minun eteeni, niin etten päässyt menovettä ostamaan. En jäänyt odottamaan. Koska tarhan sulkemisaika.
Mut joo, ehdin tarhaan ajoissa, eikä meidän lapsi ollut edes viimeinen haettava *hyvä äiti tuulettaa* Sitten kauppaan ostamaan yöpymistarvikkeita. Deodorantti, hammasharja, sukat & alushousut, yöpaita, lapselle maitoa, banaania, iltavelli (ihana Anoppi lupasi myös ruokkia meidät). Onneksi Kolmevuotiaan tarhavarustuksessa on oma unilelu ja niin paljon vaihtovaatetta, ettei hänelle tarvinut ostaa mitään.
Sitten Anopin luokse ja vihdoin huokaisin helpotuksesta. Virhe. Kolmivuotias tarvitsee yöllä vielä vaipat ja niitähän en tietenkään ollut muistanut ostaa. Joten uudestaan vielä kauppaan... Tiedän - vois mennä paljon huonomminkin. Mutta silti... aargh!
Mitä tämä lysti maksoi? En tiedä paljonko huoltoyhtiö olisi veloittanut, yleensä se on kait jotain 20-40 €..? Itselle kuluja kertyi kahden kauppareissun verran. Ostokset olivat kuitenkin ihan järkeviä, sellaisia joita tulisi muutenkin ostettua. Nyt tosin jouduin hankkimaan ne kiireellä kaikki samasta kaupasta, ilman hintavertailuja. Lähinnä se yöpaita tuli ehkä kalliiksi, peruspaituli 15 €. Viimeksi ostin vastaavan alennusmyynnistä 5 €:lla. Ei näillä kuluilla vielä vararikkoon päädytä, ja Kolmivuotilaalle oli hauskaa vaihtelua olla mummulassa yökylässä :)
Että semmonen päivä.
Palataan taas,
Nina
tiistai 6. lokakuuta 2015
Tuoko kymppi kuussa oikeasti 10.000 työpaikkaa Suomeen?
Kymppi kuussa tuo 10.000 uutta työpaikkaa. Tätä hokemaa olen nyt nähnyt siellä sun täällä jo ihan kyllästymiseen asti. Älkää käsittäkö väärin - asia on ensiarvoisen tärkeä! Työpaikan puuttuminen on koskettanut ihmisiä minunkin lähipiirissäni, enkä halua väheksyä. Mutta haluan saada tuon iskulauseen työstettyä pois päästäni pyörimästä. Mokomakin korvamato.
Väestön lukumäärä: 5,5 miljoonaa.
Summa kuukaudessa: 10 €.
Summa vuodessa: 120 €.
Yhteensä 55 milj € / kk ja 660 milj € / vuosi. Onhan siinä!
Jos tuo vuosipotti jaetaan niille 10.000 työntekijälle, tulee siitä 66.000 € / nassu. Tosin siinä skenaariossa ei olisi valmistuskuluja, alvia, logistiikkaa, hallinnointia, markkinointia saati työnantajan sivukuluja. Alv riippuu tuotteesta, ja työnantajan sivukulut on noin +30 % bruttopalkan päälle. Muista asioista en sano mitään, niin paljon on variaatiota.
Suomalaisen keskipalkka oli noin 3.200 € / kk (40.000 € / vuosi, sis.lomaraha), viimeksi kuin luvun jossain näin. Enpä tiedä onko se laskenut, sillä olen kuullut, että varsinkin korkeammin koulutetut ovat nöyrtyneet tinkimään palkoissa saadakseen uusia työpaikkoja yt-menettelyiden jälkeen. Toisaalta matalammin palkattua suorittavaa työtä on käsittääkseni kadonnut muuta työtä nopeammin.
Erotus 66.000 € - 40.000 € = 26.000 €. Siihen summaan pitäisi saada mahtumaan kaikki muut kulut kuin työntekijälle maksettava palkka. Ehkä toimii ehkä ei. Kyllähän joka puolella niin kovasti säästetään ja kuluja puristetaan minimiin, että voi se teoriassa toimiakin. Mene ja tiedä. Mutta yhden pohdinnan vielä tähän loppuun lisään:
Aina puhutaan, että kotimaisen työn suosiminen tuo lisää työpaikkoja, ja sitä kautta verotuloja, joilla julkiset palvelut rahoitetaan. Ostamalla kotimaista huolehdimme siitä, että meillä on jatkossakin muun muassa koulutus- ja terveyden-ja sairaanhoidon palveluita edullisesti tai ilmaiseksi tarjolla. Mutta, mutta... jos suomalaiset yritykset allokoivat kaiken irti puristettavissa olevan rahan ylimmän organisaatioportaan palkitsemiseen ja alemmasta päästä pistetään porukkaa kilometritehtaalle, ja tuo yläpilven porukka siirtää omistuksiaan ja verotulojaan ulkomaille, niin eihän siinä sitten mitään järkeä ole. Miksi maksaisin muutaman sentin enemmän jostain kotimaisesta sinänsä hyvälaatuisesta tuotteesta, jos maksamani preemio karkaa porhojen mukana banaanisaarille, eikä jää tänne minun lapseni päivähoidon rahoittamiseen?! Eihän niillä ole tarhassa enää varaa edes muovailuvahaan! Pitäisikö tässä ryhtyä suosimaan kotimaista, mutta harmaan talouden muodossa, kysynpä vaan!
Palopuheet sikseen, mukavaa syyspäivää kaikille!
Terveisin,
Nina
P.S. And the point is... Kuulisin hyvin mielelläni muita ehdotuksia, kuin kotimaisen pimeän työn suosiminen :)
Väestön lukumäärä: 5,5 miljoonaa.
Summa kuukaudessa: 10 €.
Summa vuodessa: 120 €.
Yhteensä 55 milj € / kk ja 660 milj € / vuosi. Onhan siinä!
Jos tuo vuosipotti jaetaan niille 10.000 työntekijälle, tulee siitä 66.000 € / nassu. Tosin siinä skenaariossa ei olisi valmistuskuluja, alvia, logistiikkaa, hallinnointia, markkinointia saati työnantajan sivukuluja. Alv riippuu tuotteesta, ja työnantajan sivukulut on noin +30 % bruttopalkan päälle. Muista asioista en sano mitään, niin paljon on variaatiota.
Suomalaisen keskipalkka oli noin 3.200 € / kk (40.000 € / vuosi, sis.lomaraha), viimeksi kuin luvun jossain näin. Enpä tiedä onko se laskenut, sillä olen kuullut, että varsinkin korkeammin koulutetut ovat nöyrtyneet tinkimään palkoissa saadakseen uusia työpaikkoja yt-menettelyiden jälkeen. Toisaalta matalammin palkattua suorittavaa työtä on käsittääkseni kadonnut muuta työtä nopeammin.
Erotus 66.000 € - 40.000 € = 26.000 €. Siihen summaan pitäisi saada mahtumaan kaikki muut kulut kuin työntekijälle maksettava palkka. Ehkä toimii ehkä ei. Kyllähän joka puolella niin kovasti säästetään ja kuluja puristetaan minimiin, että voi se teoriassa toimiakin. Mene ja tiedä. Mutta yhden pohdinnan vielä tähän loppuun lisään:
Aina puhutaan, että kotimaisen työn suosiminen tuo lisää työpaikkoja, ja sitä kautta verotuloja, joilla julkiset palvelut rahoitetaan. Ostamalla kotimaista huolehdimme siitä, että meillä on jatkossakin muun muassa koulutus- ja terveyden-ja sairaanhoidon palveluita edullisesti tai ilmaiseksi tarjolla. Mutta, mutta... jos suomalaiset yritykset allokoivat kaiken irti puristettavissa olevan rahan ylimmän organisaatioportaan palkitsemiseen ja alemmasta päästä pistetään porukkaa kilometritehtaalle, ja tuo yläpilven porukka siirtää omistuksiaan ja verotulojaan ulkomaille, niin eihän siinä sitten mitään järkeä ole. Miksi maksaisin muutaman sentin enemmän jostain kotimaisesta sinänsä hyvälaatuisesta tuotteesta, jos maksamani preemio karkaa porhojen mukana banaanisaarille, eikä jää tänne minun lapseni päivähoidon rahoittamiseen?! Eihän niillä ole tarhassa enää varaa edes muovailuvahaan! Pitäisikö tässä ryhtyä suosimaan kotimaista, mutta harmaan talouden muodossa, kysynpä vaan!
Palopuheet sikseen, mukavaa syyspäivää kaikille!
Terveisin,
Nina
P.S. And the point is... Kuulisin hyvin mielelläni muita ehdotuksia, kuin kotimaisen pimeän työn suosiminen :)
sunnuntai 4. lokakuuta 2015
Sunnuntai-illan kevennys
Hei!
Tässä vähän hauskutusta täysin asian vierestä. Löysin muutamasta blogista, esim. Mamma Ankka, tällaisen kyselyn, johon ajattelin minäkin heittää vastaukseni. Mielelläni luen, jos joku muukin innostuu omassa blogissaan vastauksia laittelemaan. Voit halutessasi vinkata kommenteissa, niin tiedän käydä lukaisemassa :)
Missä on kännykkäsi?
- pöydällä läppärin vieressä.
Missä on parempi puoliskosi?
- öhöm, en tiedä. Kotiin se jäi aamupäivällä kun lähdin naperon kanssa tänne mummulaan kyläilemään...
Miten hiukset?
- ponnarilla.
Entäpä mieliala?
- hyväntuulinen. Päivän kyläilyt, ulkoilu ja ystävän tapaaminen piristävät mieltä kummasti.
Päivän suunnitelma?
- suunnitelma oli käydä aamupäivällä hautausmaalla, sitten suunnata mummulaan. Ja lapsosen jäädessä Mummun hoiviin päiväunille, tavata hyvää ystävää ulkoilun merkeissä. Nyt jo iltapuolella, suunnitelmana on lähteä kohta kotiinpäin.
Mikä on parasta mitä tiedät?
- moni asia. Suklaa ja hyvä kahvi ovat kärkipäässä. Varsinkin se aamun ensimmäinen kupponen.
Viime yön uni?
- en muista.
Elämän tarkoitus?
- jaa-a. Ainakin huolehtia lähimmäisistä. Tällä hetkellä en ole elämässäni syvällisten pohdintojen äärellä, ehkä myöhemmin taas...
Missä huoneessa olet?
- mummulan vierashuoneessa, eli lapsuusvuosien omassa huoneessani.
Harrastuksesi?
- kuntosalikortin omistaminen ;) Nuukailuniksit. Ulkoilu ja retkeily, kotoilu ja lapsen kanssa touhuaminen.
Kauhusi?
- turhanpäiväinen tuhlaaminen.
Mikä on tilanteesi kuuden vuoden päästä?
- olen saanut kaikki muuttolaatikot purettua ja kämppä on järjestyksessä, vierashuone sisustettu :D Olen oppinut tekemään kaiken ajoissa ja elämäni on seesteistä.
Missä olit eilen illalla?
- kotona perheen kanssa.
Mitä et ole?
- muodin orja, laumasielu, insinööri.
Yksi asia, jota toivot itsellesi?
- hyvinvointia.
Missä vietit lapsuuden?
- talvet rivarissa Helsingissä ja kesät mummolassa Päijänteen rannalla.
Mitä teit viimeksi?
- söin päivällistä Mummun ja Kolmevuotiaan kanssa. Jälkiruuaksi on suklaahippujäätelöä :)
Telkkari?
- on. Pieni, ettei kuluta liikaa sähköä.
Kotieläimet?
- ei oo toistaiseksi. Seurusteluaika miehellä oli koira ja minulla kissa. Olivat tosi kivoja karvakavereita molemmat, ja vieläkin niitä aina välillä kaivaten muistellaan.
Tietokone?
- läppäri, kosketusnäytöllä, lenovo. Ihan hyvä.
Ketä ikävöit?
- edesmenneitä läheisiä.
Auto?
- on, valkoinen... likaantuu helposti ja pesemiseen kuluu rahaa, kun omassa pihassa ei voi pestä :/ (Tiesittekö muuten, että Shellillä on pesut puoleen hintaan klo 21 jälkeen?)
Mitä sinulla ei ole päällä?
- hattua.
Lempikauppa?
- Saiturin Pörssi.
Kesä?
- Päijänteen rannat, uiminen, loma, luonto, perhe ja sukulaiset, torikahvit, aurinko, sade ja sateenkaaret. Tylsää olla töissä.
Ketä rakastat?
- perhettä, sukulaisia ja läheisiä ystäviä.
Lempiväri?
- tällä hetkellä vaaleansininen.
Milloin itkit viimeksi?
- en muista.
Leppoisaa sunnuntai-illan jatkoa toivottaen,
Nina
Tässä vähän hauskutusta täysin asian vierestä. Löysin muutamasta blogista, esim. Mamma Ankka, tällaisen kyselyn, johon ajattelin minäkin heittää vastaukseni. Mielelläni luen, jos joku muukin innostuu omassa blogissaan vastauksia laittelemaan. Voit halutessasi vinkata kommenteissa, niin tiedän käydä lukaisemassa :)
Missä on kännykkäsi?
- pöydällä läppärin vieressä.
Missä on parempi puoliskosi?
- öhöm, en tiedä. Kotiin se jäi aamupäivällä kun lähdin naperon kanssa tänne mummulaan kyläilemään...
Miten hiukset?
- ponnarilla.
Entäpä mieliala?
- hyväntuulinen. Päivän kyläilyt, ulkoilu ja ystävän tapaaminen piristävät mieltä kummasti.
Päivän suunnitelma?
- suunnitelma oli käydä aamupäivällä hautausmaalla, sitten suunnata mummulaan. Ja lapsosen jäädessä Mummun hoiviin päiväunille, tavata hyvää ystävää ulkoilun merkeissä. Nyt jo iltapuolella, suunnitelmana on lähteä kohta kotiinpäin.
Mikä on parasta mitä tiedät?
- moni asia. Suklaa ja hyvä kahvi ovat kärkipäässä. Varsinkin se aamun ensimmäinen kupponen.
Viime yön uni?
- en muista.
Elämän tarkoitus?
- jaa-a. Ainakin huolehtia lähimmäisistä. Tällä hetkellä en ole elämässäni syvällisten pohdintojen äärellä, ehkä myöhemmin taas...
Missä huoneessa olet?
- mummulan vierashuoneessa, eli lapsuusvuosien omassa huoneessani.
Harrastuksesi?
- kuntosalikortin omistaminen ;) Nuukailuniksit. Ulkoilu ja retkeily, kotoilu ja lapsen kanssa touhuaminen.
Kauhusi?
- turhanpäiväinen tuhlaaminen.
Mikä on tilanteesi kuuden vuoden päästä?
- olen saanut kaikki muuttolaatikot purettua ja kämppä on järjestyksessä, vierashuone sisustettu :D Olen oppinut tekemään kaiken ajoissa ja elämäni on seesteistä.
Missä olit eilen illalla?
- kotona perheen kanssa.
Mitä et ole?
- muodin orja, laumasielu, insinööri.
Yksi asia, jota toivot itsellesi?
- hyvinvointia.
Missä vietit lapsuuden?
- talvet rivarissa Helsingissä ja kesät mummolassa Päijänteen rannalla.
Mitä teit viimeksi?
- söin päivällistä Mummun ja Kolmevuotiaan kanssa. Jälkiruuaksi on suklaahippujäätelöä :)
Telkkari?
- on. Pieni, ettei kuluta liikaa sähköä.
Kotieläimet?
- ei oo toistaiseksi. Seurusteluaika miehellä oli koira ja minulla kissa. Olivat tosi kivoja karvakavereita molemmat, ja vieläkin niitä aina välillä kaivaten muistellaan.
Tietokone?
- läppäri, kosketusnäytöllä, lenovo. Ihan hyvä.
Ketä ikävöit?
- edesmenneitä läheisiä.
Auto?
- on, valkoinen... likaantuu helposti ja pesemiseen kuluu rahaa, kun omassa pihassa ei voi pestä :/ (Tiesittekö muuten, että Shellillä on pesut puoleen hintaan klo 21 jälkeen?)
Mitä sinulla ei ole päällä?
- hattua.
Lempikauppa?
- Saiturin Pörssi.
Kesä?
- Päijänteen rannat, uiminen, loma, luonto, perhe ja sukulaiset, torikahvit, aurinko, sade ja sateenkaaret. Tylsää olla töissä.
Ketä rakastat?
- perhettä, sukulaisia ja läheisiä ystäviä.
Lempiväri?
- tällä hetkellä vaaleansininen.
Milloin itkit viimeksi?
- en muista.
Leppoisaa sunnuntai-illan jatkoa toivottaen,
Nina
tiistai 29. syyskuuta 2015
Kosteusvoide herkälle iholle
Olin jo jonkin aikaa etsinyt uutta kosteusvoidetta päätyessäni Lidlin hyllyille asiaa pohdiskelemaan. Tarkoitan siis vartalovoidetta, en "naamarasvaa."
Minulla on atopiaan taipuvainen iho, ja sitkeä ihottumanpoikanen ilmestyy aina silloin tällöin käsivarsiini. Apteekin perusvoiteilla ja markettivoiteilla ei ole ollut sen suhteen hirveästi eroa. Kortisonivoiteilla ihottuman saa kuriin, mutta en viitsisi käyttää niitä, jos muitakin vaihtoehtoja on tarjolla.
BodyShopin mustikkavoide on ollut hyvää ja tuoksu on ihana! Se vaan maksaa aika paljon, eikä sitä taida olla aina myynnissäkään. Nivean Q10 on ollut ihan tehokasta. Samoin Herbinan MarjaSpa-voide, jonka miinuksena kuitenkin tuoksu, joka minun iholla muuttuu jotenkin erilaiseksi kuin purkissa.
Mutta takaisin Lidliin. Siellä näytti olevan myynnissä Cien -sarjan sensitive kosteusvoide. Hinta oli erittäinen edullinen, olisiko ollut 2,79 € tai jotain sinnepäin. Päätin ostaa tuotteen kokeiluun, vaikka minulla on ennakkoluuloja Lidl-kosmetiikkaa kohtaan... Kotona jo vähän kadutti. Putelissa ei minusta ollut oikein kiva fiilis. Jotenkin halpis-etiketti vaan kertakaikkiaan latistaa tunnelmaa. Mutta tuotteen kokeilu yllätti positiivisesti! Tämähän oli todella laadukas voide!
Se levittyy hyvin, ei tahmaa. Sensitive-tyyliin ei mitään ylimääräisiä haisuja mukana. Voide tuntuu kevyeltä, mutta kuitenkin kosteuttaa ainakin minun syyskauden ihoni varsin riittävästi. Voi olla, että talven kuivattamana kaipaan jotain stydimpää, mutta uskoisin, että pärjään tällä pitkälle marraskuulle. Suosittelen!
Miinusta on ainoastaan eettisyyden pieni vajavuus. Eipä ole merkintöjä eläinkokeettomuudesta tai kierrätysmateriaalin osuudesta pakkauksessa... soo-soo!
Terkuin,
Nina
Minulla on atopiaan taipuvainen iho, ja sitkeä ihottumanpoikanen ilmestyy aina silloin tällöin käsivarsiini. Apteekin perusvoiteilla ja markettivoiteilla ei ole ollut sen suhteen hirveästi eroa. Kortisonivoiteilla ihottuman saa kuriin, mutta en viitsisi käyttää niitä, jos muitakin vaihtoehtoja on tarjolla.
BodyShopin mustikkavoide on ollut hyvää ja tuoksu on ihana! Se vaan maksaa aika paljon, eikä sitä taida olla aina myynnissäkään. Nivean Q10 on ollut ihan tehokasta. Samoin Herbinan MarjaSpa-voide, jonka miinuksena kuitenkin tuoksu, joka minun iholla muuttuu jotenkin erilaiseksi kuin purkissa.
Mutta takaisin Lidliin. Siellä näytti olevan myynnissä Cien -sarjan sensitive kosteusvoide. Hinta oli erittäinen edullinen, olisiko ollut 2,79 € tai jotain sinnepäin. Päätin ostaa tuotteen kokeiluun, vaikka minulla on ennakkoluuloja Lidl-kosmetiikkaa kohtaan... Kotona jo vähän kadutti. Putelissa ei minusta ollut oikein kiva fiilis. Jotenkin halpis-etiketti vaan kertakaikkiaan latistaa tunnelmaa. Mutta tuotteen kokeilu yllätti positiivisesti! Tämähän oli todella laadukas voide!
Se levittyy hyvin, ei tahmaa. Sensitive-tyyliin ei mitään ylimääräisiä haisuja mukana. Voide tuntuu kevyeltä, mutta kuitenkin kosteuttaa ainakin minun syyskauden ihoni varsin riittävästi. Voi olla, että talven kuivattamana kaipaan jotain stydimpää, mutta uskoisin, että pärjään tällä pitkälle marraskuulle. Suosittelen!
Miinusta on ainoastaan eettisyyden pieni vajavuus. Eipä ole merkintöjä eläinkokeettomuudesta tai kierrätysmateriaalin osuudesta pakkauksessa... soo-soo!
Terkuin,
Nina
torstai 24. syyskuuta 2015
Lomailua Lapissa
Terveiset Posiolta! Täällä me ollaan ruskaretkellä. Ruska ei ole tänä vuonna ihan parhaimmassa loistossaan, mutta ihanaa silti olla pois ruuhka-Suomesta ja nauttia tunturi-ilman raikkaudesta.
Nuukailijalle näillä kulmilla on runsaasti tekemistä, jos vain autokyyti järjestyy (tai hyväkuntoiselle fillari). Meidän ykköskohde oli Riisitunturin kansallispuisto. Siellä oli 4,3 km helppokulkuinen reitti, jonka Kolmivuotiaskin patikoi reippaasti muiden mukana. Iskä tosin kantoi häntä olkapäillään osan matkasta ylämäissä, mutta sehän oli vain hyvää treeniä hänelle ;) Tunturin huipulta avautuivat huikeat maisemat Koillismaan saloille, soille ja järville. Reitin varrella oli autiotupa, jossa söimme eväitä muiden retkeilijöiden seurassa. Siellä oli kamiina ja puitakin, ja joku aiemmin tullut oli laittanut tulet pesään. Meidän oli tosi mukava olla välillä sisällä lämpimässä viileänä ja hiukan tihkuisena päivänä. Vieraskirjan mukaan porukkaa oli tullut ainakin Keravalta, Järvenpäästä, Hämeenlinnasta ja Porvoosta. Yksi Oulusta tullut siinä tutkaili kirjaa tovin, ja ihmetteli ääneen, että onpas kaukaa tultu.
Riisiltä löytyy pidempiä ja vaativampia reittejä sellaisia halajaville, ja leiripaikkoja yöpymiseen. Riisi muuten kuulemma tarkoittaa tässä yhteydessä heinää, joka on saamenkielellä "riis"
Kansallispuistot ovat kyllä varsinainen kansallisaarre. Ympäri Suomen, ei maksa mitään, reittejä niin vauvoille kuin veikkagustafssoneillekin, vaihtelevia maisemia, hyviä leiripaikkoja, laavuja ja mökkejä. Ja jos vain kuljetus kohteeseen onnistuu, niin loppu on lähes ilmaista. Hyvätkin eväät saa varsin edullisesti. Ja on se vaan kumma miten näkkileipä, jonka päällä on pelkkäää purkkitonnikalaa, voi maistua hyvältä metsäretkellä. Normaalisti sanoisin moiselle heti: Yäk, en syö.
Me matkustamme nyt epänuukasti lentokoneella. Saatiin kyllä halvat lennot onneksi. Hiukan harmittaa se, että Kolmivuotias ei enää saa viedä turvatarkastuksesta läpi pieniä 2 dl maitotölkkejä. Ne maksavat kaupassa noin 55 snt, ja lentokentällä niiden hinta on noin 1 €. Mietin tähän sellaista ratkaisua jatkoa varten, että ostan niitä kosmetiikkaa varten olevia pikkupullosia ja varaan muutaman ihan vaan maidon kuljetusta varten. Ainakin jos pidemmälle lennetään, niin haluan tarjota lapselle juomaksi myös maitoa! Paljonko säästäisin? Litra maitoa lentokenttä-hinnalla: 1 € x 5 = 5 €. Litran tölkki säilyvää uht-maitoa jaettuna pikkupullosiin: 85 snt. Erotus: 4,15 €. Eihän tuo nyt niin suuri summa ole, mutta jos lentoja kertyisi esim. kaksi kertaa vuodessa, ja mennen tullen ottaisi litran maitoa mukaan, niin viidessä vuodessa säästäisi 4,15 € x 2 x 2 x 5 = 83 €. Me ei varmaankaan ihan noin paljoa lennetä eikä sitä maitoakaan noin paljoa tarvita, mutta tämä on yksi teoreettinen esimerkki. Monilapsinen perhe saa helposti reilun säästön. EDIT: lukijakommentin mukainen lisäys tähän kohtaan: kosmetiikkaa varten olevat pikkupulloset eivät ole elintarvikemuovia, joten vinkistä innostuvan tulee selvittää käyttämänsä putelin turvallisuus.
Näihin tunnelmiin,
Nina
Nuukailijalle näillä kulmilla on runsaasti tekemistä, jos vain autokyyti järjestyy (tai hyväkuntoiselle fillari). Meidän ykköskohde oli Riisitunturin kansallispuisto. Siellä oli 4,3 km helppokulkuinen reitti, jonka Kolmivuotiaskin patikoi reippaasti muiden mukana. Iskä tosin kantoi häntä olkapäillään osan matkasta ylämäissä, mutta sehän oli vain hyvää treeniä hänelle ;) Tunturin huipulta avautuivat huikeat maisemat Koillismaan saloille, soille ja järville. Reitin varrella oli autiotupa, jossa söimme eväitä muiden retkeilijöiden seurassa. Siellä oli kamiina ja puitakin, ja joku aiemmin tullut oli laittanut tulet pesään. Meidän oli tosi mukava olla välillä sisällä lämpimässä viileänä ja hiukan tihkuisena päivänä. Vieraskirjan mukaan porukkaa oli tullut ainakin Keravalta, Järvenpäästä, Hämeenlinnasta ja Porvoosta. Yksi Oulusta tullut siinä tutkaili kirjaa tovin, ja ihmetteli ääneen, että onpas kaukaa tultu.
Riisiltä löytyy pidempiä ja vaativampia reittejä sellaisia halajaville, ja leiripaikkoja yöpymiseen. Riisi muuten kuulemma tarkoittaa tässä yhteydessä heinää, joka on saamenkielellä "riis"
Kansallispuistot ovat kyllä varsinainen kansallisaarre. Ympäri Suomen, ei maksa mitään, reittejä niin vauvoille kuin veikkagustafssoneillekin, vaihtelevia maisemia, hyviä leiripaikkoja, laavuja ja mökkejä. Ja jos vain kuljetus kohteeseen onnistuu, niin loppu on lähes ilmaista. Hyvätkin eväät saa varsin edullisesti. Ja on se vaan kumma miten näkkileipä, jonka päällä on pelkkäää purkkitonnikalaa, voi maistua hyvältä metsäretkellä. Normaalisti sanoisin moiselle heti: Yäk, en syö.
Me matkustamme nyt epänuukasti lentokoneella. Saatiin kyllä halvat lennot onneksi. Hiukan harmittaa se, että Kolmivuotias ei enää saa viedä turvatarkastuksesta läpi pieniä 2 dl maitotölkkejä. Ne maksavat kaupassa noin 55 snt, ja lentokentällä niiden hinta on noin 1 €. Mietin tähän sellaista ratkaisua jatkoa varten, että ostan niitä kosmetiikkaa varten olevia pikkupullosia ja varaan muutaman ihan vaan maidon kuljetusta varten. Ainakin jos pidemmälle lennetään, niin haluan tarjota lapselle juomaksi myös maitoa! Paljonko säästäisin? Litra maitoa lentokenttä-hinnalla: 1 € x 5 = 5 €. Litran tölkki säilyvää uht-maitoa jaettuna pikkupullosiin: 85 snt. Erotus: 4,15 €. Eihän tuo nyt niin suuri summa ole, mutta jos lentoja kertyisi esim. kaksi kertaa vuodessa, ja mennen tullen ottaisi litran maitoa mukaan, niin viidessä vuodessa säästäisi 4,15 € x 2 x 2 x 5 = 83 €. Me ei varmaankaan ihan noin paljoa lennetä eikä sitä maitoakaan noin paljoa tarvita, mutta tämä on yksi teoreettinen esimerkki. Monilapsinen perhe saa helposti reilun säästön. EDIT: lukijakommentin mukainen lisäys tähän kohtaan: kosmetiikkaa varten olevat pikkupulloset eivät ole elintarvikemuovia, joten vinkistä innostuvan tulee selvittää käyttämänsä putelin turvallisuus.
Näihin tunnelmiin,
Nina
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)