Aloitan juttusarjan Nuukailijan arkikeittiö. Toisinaan käy niin, että pitäisi äkkiä keksiä mitä tehdään ruuaksi samana ja mielellään parina seuraavanakin päivänä. Erityisesti perjantaina töiden jälkeen rättiväsyneenä jos joutuu kauppaan - ilman listaa - pää lyö aivan tyhjää. Ei keksi niin mitään sopivaa pääruokaa. Joten alan tallentamaan tänne itselleni, ja hyvä jos muillekin hyödyksi, listaa ruuista, joita meillä tehdään säännöllisesti. Tai jos testaan jotain uutta, totean hyväksi ja haluan saada ohjeen muistiin, niin taltioin sen tänne. Mitään mullistavia uutuuksia tänne tuskin päätyy. Tarkoitus tehdä elämää helpottava lista, jota voi selailla esimerkiksi kännykän kautta vaikka siellä ruokakaupan perjantai-ryysiksessä.
Juttusarjan motto on tuo otsikkoon päätynyt arkiruuan ideaali: Hyvää, halpaa, terveellistä ja äkkiä. Tästä viisaudesta kiitän äitiäni, joka toisti tuota tarpeeksi monta kertaa nuoruusvuosinani. Siitäpä näette, ei ole hukkaan heitettyä takoa asioita uppiniskaisten teinien päähän. Kyllä ne sieltä kapina- ja haahuiluvuosien jälkeen palaavat mieleen ja otetaan käytäntöön. Viimeistään kun kaikki muut vaihtoehdot on testattu. (Jos ketään kiinnostaa, niin varhaisteininä päätin, että kun saan oman kodin, en koskaan enää syö ruisleipää vaan pelkästään ranskanleipää vadelmahillolla :D ) Noiden kriteereiden valossa myös arvioin reseptit.
Tämän kertainen perusruokamme oli Kinkkukiusaus
Resepti
Perunasipulisekoitusta
Kinkkupaloja
1 valkosipulinkynsi
1/2 tl valkopippuria
2 dl kermaa
Sekoita noin 2 litran uunivuoassa perunasipulisekoitus, kinkkupalat, murskattu valkosipuli ja valkopippuri. Lisää kerma. Paista uunin alatasossa 200 asteessa noin 1 tunti. Halutessasi voit lisätä mieleisiäsi yrttimausteita ja/tai pinnalle hiukan juustoraastetta.
Kinkkukiusaus uunissa.
Huomautuksia
Kinkkupalat olivat Lidlin Kartanon savupalvikinkku pala, paketista oli jäljellä noin 200g. Lisäksi silppusin joukkoon 2 siivua Vatajan kinkkuleikkelettä. Määrä oli aika reilu tämän kokoiseen annokseen.
Valkopippuri oli maitopurkin kokoisesta jättipakkauksesta, jonka olin saanut äidiltäni. Meillä on tapana ostaa niitä isoja maustekanistereita ja jakaa niitä äitini ja anoppini kanssa. Kilohinta tulee huomattavasti halvemmaksi ja kun kaikki laitamme ruokaa, ne myös kuluvat.
Tällaisen tukevan uuniruuan kaveriksi tarvitaan ehdottomasti kasvislisäke. Uuniruuan pariksi talvella sopisi mielestäni hyvin uunijuurekset, jos sattuu olemaan aikaa kuoria ja pilkkoa niitä. Juurekset kypsyvät silloin samalla sähköllä kuin muukin ruoka. Ja uunin lämmittäminenhän kustantaa huomattavasti enemmän kuin pelkän hellalevyn, joten tehot irti uunista sen kerran kun sitä käyttää ;) Meillä olisi ollut naurista ja porkkanaa, mutta enpä tällä kertaa tullut tehneeksi, onneksi oli jotain muuta kasvista. I´m not perfect!
Arvio
Hyvää: Ok. Maukasta, täyteläistä arkiruokaa.
Halpaa: Ok. Koko annoksen hinnaksi tuli noin 4 €, ja siitä riitti meidän kolmihenkiselle perheelle sopivasti yhdelle aterialle
Terveellistä: Mahdollista, jos käytössä vähäsuolaista kinkkua ja vähärasvaista kermaa. Valkosipuli on plussaa. Lisäksi tarvitaan kasviksia tuhtia annosta keventämään.
Äkkiä: Kasaamisvaihe on nopea, mutta kypsennys uunissa kestää tunnin. Jos tähteitä jää, se on kelpo eväs tai pikaruoka seuraavalle illalle mikrotettuna.
Terveisin,
Nina
Liekö stressinpoikanen vai syysväsymys vai mikä, mutta onnistuin tässä yhtenä aamuna lähtemään töihin niin, että avaimet jäivät kotiin. Tämä ei ole lainkaan minun tapaistani ja viimeksi noin on käynyt muistaakseni opiskeluaikana! Erityisen harmilliseksi tämän teki se, että Puoliso oli juuri samana aamuna lähtenyt reissuun ja palaamassa kotiin vasta seuraavana päivänä :O Pengoin taskut, käsilaukun, läppärilaukun, auton lokerot ja lattiat, jopa Kolmevuotiaan tarharepun... ei löytynt!
Siitä sitten soittelemaan anoppilaan, josko heillä olisi meidän vara-avainta. No onhan heillä, se vain sattui olemaan Appiukon avainnipussa, joka oli herran mukana autossa matkalla Lappiin... Huoltoyhtiö tietenkin tulee avaamaan oven tarvittaessa, mutta se maksaa. Anoppi kutsui minut ja Kolmivuotiaan heille yökylään :) Otin kiitollisena kutsun vastaan, säästetään muutama kymppi!
No, ei ne päivän haasteet siihen loppuneet. Työpäivä päättyi kokoukseen Pasilassa, ja lähtiessäni parkkihallista, maksuautomaatti ei huolinut korttia eikä käteistä. Pian siihen tuli muitakin asiakkaita, ja heillä sama juttu. Hetken päästä meitä oli siinä jo pieni parvi, ja yksi hlö soitti valvomoon, josta vastattiin vasta huomattavan pitkän jonotusajan kuluttua. Sieltä tuli kyllä sitten nopeasti hlö avaamaan puomin, ja pääsimme ajamaan ulos (eikä tarvinut maksaa, säästin työnantajalleni 4 €!)
Siitä matka jatkui Pasilan rakennustyötilanteen huomioiden ihan hyvin. Hykertelin tyytyväisenä, että saan haettua Kolmevuotiaan päiväkodista ajoissa. Matkan varrella ajattelin jopa pistäytyä pikaisesti tankkaamassa ja pysähdyin kylmäasemalle. Sielläkin tuli joku huoltoauto tai mikä lie, joka kaarsi juuri minun eteeni, niin etten päässyt menovettä ostamaan. En jäänyt odottamaan. Koska tarhan sulkemisaika.
Mut joo, ehdin tarhaan ajoissa, eikä meidän lapsi ollut edes viimeinen haettava *hyvä äiti tuulettaa* Sitten kauppaan ostamaan yöpymistarvikkeita. Deodorantti, hammasharja, sukat & alushousut, yöpaita, lapselle maitoa, banaania, iltavelli (ihana Anoppi lupasi myös ruokkia meidät). Onneksi Kolmevuotiaan tarhavarustuksessa on oma unilelu ja niin paljon vaihtovaatetta, ettei hänelle tarvinut ostaa mitään.
Sitten Anopin luokse ja vihdoin huokaisin helpotuksesta. Virhe. Kolmivuotias tarvitsee yöllä vielä vaipat ja niitähän en tietenkään ollut muistanut ostaa. Joten uudestaan vielä kauppaan... Tiedän - vois mennä paljon huonomminkin. Mutta silti... aargh!
Mitä tämä lysti maksoi? En tiedä paljonko huoltoyhtiö olisi veloittanut, yleensä se on kait jotain 20-40 €..? Itselle kuluja kertyi kahden kauppareissun verran. Ostokset olivat kuitenkin ihan järkeviä, sellaisia joita tulisi muutenkin ostettua. Nyt tosin jouduin hankkimaan ne kiireellä kaikki samasta kaupasta, ilman hintavertailuja. Lähinnä se yöpaita tuli ehkä kalliiksi, peruspaituli 15 €. Viimeksi ostin vastaavan alennusmyynnistä 5 €:lla. Ei näillä kuluilla vielä vararikkoon päädytä, ja Kolmivuotilaalle oli hauskaa vaihtelua olla mummulassa yökylässä :)
Että semmonen päivä.
Palataan taas,
Nina
Kymppi kuussa tuo 10.000 uutta työpaikkaa. Tätä hokemaa olen nyt nähnyt siellä sun täällä jo ihan kyllästymiseen asti. Älkää käsittäkö väärin - asia on ensiarvoisen tärkeä! Työpaikan puuttuminen on koskettanut ihmisiä minunkin lähipiirissäni, enkä halua väheksyä. Mutta haluan saada tuon iskulauseen työstettyä pois päästäni pyörimästä. Mokomakin korvamato.
Väestön lukumäärä: 5,5 miljoonaa.
Summa kuukaudessa: 10 €.
Summa vuodessa: 120 €.
Yhteensä 55 milj € / kk ja 660 milj € / vuosi. Onhan siinä!
Jos tuo vuosipotti jaetaan niille 10.000 työntekijälle, tulee siitä 66.000 € / nassu. Tosin siinä skenaariossa ei olisi valmistuskuluja, alvia, logistiikkaa, hallinnointia, markkinointia saati työnantajan sivukuluja. Alv riippuu tuotteesta, ja työnantajan sivukulut on noin +30 % bruttopalkan päälle. Muista asioista en sano mitään, niin paljon on variaatiota.
Suomalaisen keskipalkka oli noin 3.200 € / kk (40.000 € / vuosi, sis.lomaraha), viimeksi kuin luvun jossain näin. Enpä tiedä onko se laskenut, sillä olen kuullut, että varsinkin korkeammin koulutetut ovat nöyrtyneet tinkimään palkoissa saadakseen uusia työpaikkoja yt-menettelyiden jälkeen. Toisaalta matalammin palkattua suorittavaa työtä on käsittääkseni kadonnut muuta työtä nopeammin.
Erotus 66.000 € - 40.000 € = 26.000 €. Siihen summaan pitäisi saada mahtumaan kaikki muut kulut kuin työntekijälle maksettava palkka. Ehkä toimii ehkä ei. Kyllähän joka puolella niin kovasti säästetään ja kuluja puristetaan minimiin, että voi se teoriassa toimiakin. Mene ja tiedä. Mutta yhden pohdinnan vielä tähän loppuun lisään:
Aina puhutaan, että kotimaisen työn suosiminen tuo lisää työpaikkoja, ja sitä kautta verotuloja, joilla julkiset palvelut rahoitetaan. Ostamalla kotimaista huolehdimme siitä, että meillä on jatkossakin muun muassa koulutus- ja terveyden-ja sairaanhoidon palveluita edullisesti tai ilmaiseksi tarjolla. Mutta, mutta... jos suomalaiset yritykset allokoivat kaiken irti puristettavissa olevan rahan ylimmän organisaatioportaan palkitsemiseen ja alemmasta päästä pistetään porukkaa kilometritehtaalle, ja tuo yläpilven porukka siirtää omistuksiaan ja verotulojaan ulkomaille, niin eihän siinä sitten mitään järkeä ole. Miksi maksaisin muutaman sentin enemmän jostain kotimaisesta sinänsä hyvälaatuisesta tuotteesta, jos maksamani preemio karkaa porhojen mukana banaanisaarille, eikä jää tänne minun lapseni päivähoidon rahoittamiseen?! Eihän niillä ole tarhassa enää varaa edes muovailuvahaan! Pitäisikö tässä ryhtyä suosimaan kotimaista, mutta harmaan talouden muodossa, kysynpä vaan!
Palopuheet sikseen, mukavaa syyspäivää kaikille!
Terveisin,
Nina
P.S. And the point is... Kuulisin hyvin mielelläni muita ehdotuksia, kuin kotimaisen pimeän työn suosiminen :)
Hei!
Tässä vähän hauskutusta täysin asian vierestä. Löysin muutamasta blogista, esim. Mamma Ankka, tällaisen kyselyn, johon ajattelin minäkin heittää vastaukseni. Mielelläni luen, jos joku muukin innostuu omassa blogissaan vastauksia laittelemaan. Voit halutessasi vinkata kommenteissa, niin tiedän käydä lukaisemassa :)
Missä on kännykkäsi?
- pöydällä läppärin vieressä.
Missä on parempi puoliskosi?
- öhöm, en tiedä. Kotiin se jäi aamupäivällä kun lähdin naperon kanssa tänne mummulaan kyläilemään...
Miten hiukset?
- ponnarilla.
Entäpä mieliala?
- hyväntuulinen. Päivän kyläilyt, ulkoilu ja ystävän tapaaminen piristävät mieltä kummasti.
Päivän suunnitelma?
- suunnitelma oli käydä aamupäivällä hautausmaalla, sitten suunnata mummulaan. Ja lapsosen jäädessä Mummun hoiviin päiväunille, tavata hyvää ystävää ulkoilun merkeissä. Nyt jo iltapuolella, suunnitelmana on lähteä kohta kotiinpäin.
Mikä on parasta mitä tiedät?
- moni asia. Suklaa ja hyvä kahvi ovat kärkipäässä. Varsinkin se aamun ensimmäinen kupponen.
Viime yön uni?
- en muista.
Elämän tarkoitus?
- jaa-a. Ainakin huolehtia lähimmäisistä. Tällä hetkellä en ole elämässäni syvällisten pohdintojen äärellä, ehkä myöhemmin taas...
Missä huoneessa olet?
- mummulan vierashuoneessa, eli lapsuusvuosien omassa huoneessani.
Harrastuksesi?
- kuntosalikortin omistaminen ;) Nuukailuniksit. Ulkoilu ja retkeily, kotoilu ja lapsen kanssa touhuaminen.
Kauhusi?
- turhanpäiväinen tuhlaaminen.
Mikä on tilanteesi kuuden vuoden päästä?
- olen saanut kaikki muuttolaatikot purettua ja kämppä on järjestyksessä, vierashuone sisustettu :D Olen oppinut tekemään kaiken ajoissa ja elämäni on seesteistä.
Missä olit eilen illalla?
- kotona perheen kanssa.
Mitä et ole?
- muodin orja, laumasielu, insinööri.
Yksi asia, jota toivot itsellesi?
- hyvinvointia.
Missä vietit lapsuuden?
- talvet rivarissa Helsingissä ja kesät mummolassa Päijänteen rannalla.
Mitä teit viimeksi?
- söin päivällistä Mummun ja Kolmevuotiaan kanssa. Jälkiruuaksi on suklaahippujäätelöä :)
Telkkari?
- on. Pieni, ettei kuluta liikaa sähköä.
Kotieläimet?
- ei oo toistaiseksi. Seurusteluaika miehellä oli koira ja minulla kissa. Olivat tosi kivoja karvakavereita molemmat, ja vieläkin niitä aina välillä kaivaten muistellaan.
Tietokone?
- läppäri, kosketusnäytöllä, lenovo. Ihan hyvä.
Ketä ikävöit?
- edesmenneitä läheisiä.
Auto?
- on, valkoinen... likaantuu helposti ja pesemiseen kuluu rahaa, kun omassa pihassa ei voi pestä :/ (Tiesittekö muuten, että Shellillä on pesut puoleen hintaan klo 21 jälkeen?)
Mitä sinulla ei ole päällä?
- hattua.
Lempikauppa?
- Saiturin Pörssi.
Kesä?
- Päijänteen rannat, uiminen, loma, luonto, perhe ja sukulaiset, torikahvit, aurinko, sade ja sateenkaaret. Tylsää olla töissä.
Ketä rakastat?
- perhettä, sukulaisia ja läheisiä ystäviä.
Lempiväri?
- tällä hetkellä vaaleansininen.
Milloin itkit viimeksi?
- en muista.
Leppoisaa sunnuntai-illan jatkoa toivottaen,
Nina
Olin jo jonkin aikaa etsinyt uutta kosteusvoidetta päätyessäni Lidlin hyllyille asiaa pohdiskelemaan. Tarkoitan siis vartalovoidetta, en "naamarasvaa."
Minulla on atopiaan taipuvainen iho, ja sitkeä ihottumanpoikanen ilmestyy aina silloin tällöin käsivarsiini. Apteekin perusvoiteilla ja markettivoiteilla ei ole ollut sen suhteen hirveästi eroa. Kortisonivoiteilla ihottuman saa kuriin, mutta en viitsisi käyttää niitä, jos muitakin vaihtoehtoja on tarjolla.
BodyShopin mustikkavoide on ollut hyvää ja tuoksu on ihana! Se vaan maksaa aika paljon, eikä sitä taida olla aina myynnissäkään. Nivean Q10 on ollut ihan tehokasta. Samoin Herbinan MarjaSpa-voide, jonka miinuksena kuitenkin tuoksu, joka minun iholla muuttuu jotenkin erilaiseksi kuin purkissa.
Mutta takaisin Lidliin. Siellä näytti olevan myynnissä Cien -sarjan sensitive kosteusvoide. Hinta oli erittäinen edullinen, olisiko ollut 2,79 € tai jotain sinnepäin. Päätin ostaa tuotteen kokeiluun, vaikka minulla on ennakkoluuloja Lidl-kosmetiikkaa kohtaan... Kotona jo vähän kadutti. Putelissa ei minusta ollut oikein kiva fiilis. Jotenkin halpis-etiketti vaan kertakaikkiaan latistaa tunnelmaa. Mutta tuotteen kokeilu yllätti positiivisesti! Tämähän oli todella laadukas voide!
Se levittyy hyvin, ei tahmaa. Sensitive-tyyliin ei mitään ylimääräisiä haisuja mukana. Voide tuntuu kevyeltä, mutta kuitenkin kosteuttaa ainakin minun syyskauden ihoni varsin riittävästi. Voi olla, että talven kuivattamana kaipaan jotain stydimpää, mutta uskoisin, että pärjään tällä pitkälle marraskuulle. Suosittelen!
Miinusta on ainoastaan eettisyyden pieni vajavuus. Eipä ole merkintöjä eläinkokeettomuudesta tai kierrätysmateriaalin osuudesta pakkauksessa... soo-soo!
Terkuin,
Nina
Terveiset Posiolta! Täällä me ollaan ruskaretkellä. Ruska ei ole tänä vuonna ihan parhaimmassa loistossaan, mutta ihanaa silti olla pois ruuhka-Suomesta ja nauttia tunturi-ilman raikkaudesta.
Nuukailijalle näillä kulmilla on runsaasti tekemistä, jos vain autokyyti järjestyy (tai hyväkuntoiselle fillari). Meidän ykköskohde oli Riisitunturin kansallispuisto. Siellä oli 4,3 km helppokulkuinen reitti, jonka Kolmivuotiaskin patikoi reippaasti muiden mukana. Iskä tosin kantoi häntä olkapäillään osan matkasta ylämäissä, mutta sehän oli vain hyvää treeniä hänelle ;) Tunturin huipulta avautuivat huikeat maisemat Koillismaan saloille, soille ja järville. Reitin varrella oli autiotupa, jossa söimme eväitä muiden retkeilijöiden seurassa. Siellä oli kamiina ja puitakin, ja joku aiemmin tullut oli laittanut tulet pesään. Meidän oli tosi mukava olla välillä sisällä lämpimässä viileänä ja hiukan tihkuisena päivänä. Vieraskirjan mukaan porukkaa oli tullut ainakin Keravalta, Järvenpäästä, Hämeenlinnasta ja Porvoosta. Yksi Oulusta tullut siinä tutkaili kirjaa tovin, ja ihmetteli ääneen, että onpas kaukaa tultu.
Riisiltä löytyy pidempiä ja vaativampia reittejä sellaisia halajaville, ja leiripaikkoja yöpymiseen. Riisi muuten kuulemma tarkoittaa tässä yhteydessä heinää, joka on saamenkielellä "riis"
Kansallispuistot ovat kyllä varsinainen kansallisaarre. Ympäri Suomen, ei maksa mitään, reittejä niin vauvoille kuin veikkagustafssoneillekin, vaihtelevia maisemia, hyviä leiripaikkoja, laavuja ja mökkejä. Ja jos vain kuljetus kohteeseen onnistuu, niin loppu on lähes ilmaista. Hyvätkin eväät saa varsin edullisesti. Ja on se vaan kumma miten näkkileipä, jonka päällä on pelkkäää purkkitonnikalaa, voi maistua hyvältä metsäretkellä. Normaalisti sanoisin moiselle heti: Yäk, en syö.
Me matkustamme nyt epänuukasti lentokoneella. Saatiin kyllä halvat lennot onneksi. Hiukan harmittaa se, että Kolmivuotias ei enää saa viedä turvatarkastuksesta läpi pieniä 2 dl maitotölkkejä. Ne maksavat kaupassa noin 55 snt, ja lentokentällä niiden hinta on noin 1 €. Mietin tähän sellaista ratkaisua jatkoa varten, että ostan niitä kosmetiikkaa varten olevia pikkupullosia ja varaan muutaman ihan vaan maidon kuljetusta varten. Ainakin jos pidemmälle lennetään, niin haluan tarjota lapselle juomaksi myös maitoa! Paljonko säästäisin? Litra maitoa lentokenttä-hinnalla: 1 € x 5 = 5 €. Litran tölkki säilyvää uht-maitoa jaettuna pikkupullosiin: 85 snt. Erotus: 4,15 €. Eihän tuo nyt niin suuri summa ole, mutta jos lentoja kertyisi esim. kaksi kertaa vuodessa, ja mennen tullen ottaisi litran maitoa mukaan, niin viidessä vuodessa säästäisi 4,15 € x 2 x 2 x 5 = 83 €. Me ei varmaankaan ihan noin paljoa lennetä eikä sitä maitoakaan noin paljoa tarvita, mutta tämä on yksi teoreettinen esimerkki. Monilapsinen perhe saa helposti reilun säästön. EDIT: lukijakommentin mukainen lisäys tähän kohtaan: kosmetiikkaa varten olevat pikkupulloset eivät ole elintarvikemuovia, joten vinkistä innostuvan tulee selvittää käyttämänsä putelin turvallisuus.
Näihin tunnelmiin,
Nina
Tässä pitää tietysti het ensialkuun selitellä otsikon sanavalintaa. Eihän näinä tasa-arvon aikoina ole sopivaa osoittaa mitään vain naisille tai vain miehille. Joten varmaankin tuossa pitäisi lukea "Vinkki naisille ja naisenmielisille henkilöille..." Sillä lailla :D
Tämä säästövinkki koskee ensisijaisesti nylon-polvisukkia, mutta soveltuu toki kaikille sukille. Nylonit vaan sattuvat menemään helpoiten rikki ja uusia joutuu ostamaan tämän tästä, jos niihin säännöllisesti pukeutuu. Tämä vinkki saattaa myös olla suurelle enemmistölle ihan itsestäänselvä, mutta minulle juolahti mieleen vasta hiljattain...
Kun ostaa aina samoja sukkia, niin voi heittää vain risan kappaleen pois, ja ottaa vain yhden uuden käyttöön. Tämän nuukailijattaren hajamielisyysasteella vinkin toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin muistilappu, jotta varmasti tulee ostettua oikeasti tismalleen samanlaisia sukkia. Esim. sukkapakkauksen etiketti tai kännykällä napattu kuva siitä toimii hyvin. Kunhan on itsellä tiedossa merkki, malli, väri ja koko niin hyvä tulee.
Varsinkin jos ns. parempia sukkia osteskelee, niin säästöäkin kertyy kivasti. Marketin basic-mallistojen sukkaparit maksavat noin 3 €, vähän kalliimmat merkit 10 € pari. Jos pystyy säästämään vaikka vain yhden sukan hinnan kuukaudessa, säästöä kertyy edullisemmalla versiolla näin: 3€/2=1,5 € /sukka. 1,5 € *12 kk = 18 € /vuosi ja kalliimmalla hipsuttimella 10 €/2= 5 € /sukka. 5 € * 12 kk = 60 € /vuosi. Jos säästösumma tuntuu turhan pieneltä, niin voihan sitä skaalata hiukan pidemmällekin ajalle. Jos vaikka meikäläisen oletettavissa oleva työura toimistolla kestää vielä 25 vuotta (voi herranpieksut...), voin säästää sukkakuluissa 18 €*25v = 450 € tai 60 €*25v = 1500 €.
Älkäämme siis heittäkö sukkia pareittain roskikseen vaan ainoastaan sen oikeasti hajonneen kappaleen!
Mukavaa kesäpäivää, ja toivottavasti joillain lukijoilla on vielä lomaa jäljellä ja mahdollisuus hipsutella nurmikolla paljain jaloin! Muun hyvä lisäksi säästyy sukkien hinta kokonaan :D
Terveisin,
Nina
Heippa pitkästä aikaa! Hengissä ollaan ja lomakin jo pääosin vietetty. Auringosta ei ole liikaa tänä kesänä tarvinut kärsiä, mutta ajattelinpa kuitenkin esitellä aurinkolasini, ja yhden läheltä liippaavan tarjouksen siinä sivussa.
Aurinkolasini ovat Polaroid-merkkiset ja ostin ne muistaakseni jo kolme vuotta sitten. Näiden juju on, että niitä pidetään tavallisten silmälasien päällä. Eli voit ostaa uusia rillejä ja silti käyttää samoja aurinkolaseja. Ei tarvita aina uusia klipsejä jokaisten silmälasien kaveriksi. Eikä aurinkolaseja vahvuuksilla. Näitä pystyy käyttämään myös ilman silmälaseja, jos niin haluaa. Tuntuvat vähän kyllä tönköiltä, mutta itse en nykyään piilareita käytä, joten asia ei ole ajankohtainen.
Ostopaikka on jo unohtunut, joku optikkoliike se oli, ehkä Nissen tai Instru. Hinnan sensijaan muistan, se oli 55 €. Suunnittelin silloin, että jos käytän näitä 10 vuotta, hintaa kertyy 5,50 € / kesä (ja tarviihan näitä joskus talvellakin!) Hyvin kilpailukykyinen hinta markettilaseihin verrattuna.
Olen käyttänyt näitä nyt kolme vuotta ahkerasti, ja ovat edelleen priimakunnossa. Linsseissä ei ole naarmuja, vaikka lasit ovatkin muutaman kerran pudonneet lattialle ja kulkeneet välillä taskussa ilman koteloa... Kerran Kolmivuotias - silloinen Yksvuotias - kiskaisi ne lattialle niin vauhdikkaasti, että toinen linssi irtosi. Sillä hetkellä harmitti vietävästi! Harkitsin niiden viemistä optikkoliikkeeseen korjattavaksi. Lopulta kuitenkin yritin itse korjata niitä, ja linssi loksahtikin ihan sujuvasti takaisin kehykseen!
Tarjous, josta mainitsin, osui silmääni Helsingissä Vuosaaren Columbuksen Instrun edessä. Kyltin mukaan silmälasien päällä pidettävät aurinkolasit 29 €. Joten jos innostuit, niin kannattaa tsekata pikaisesti Instrun tarjous. En yhtään tiedä onko se vain tämän myymälän vaiko koko ketjun, ja kauanko se jatkuu, mutta netistä tai lähimmästä myymälästähän tuo selvinnee.
Toivotaan aurinkoa viikonloppuumme!
Heinäterkuin,
Nina
Hei taas! Tunnustan heti ensialkuun, että otsikko voi olla hiukan harhaanjohtava. Omatoimimuutto ei voi koskaan olla ihan helppo,varsinkaan lapsiperheessä. Mutta oikeanlaisella valmistautumisella voi projektia sujuvoittaa ja nopeuttaa.
Jatkuva tavaroiden karsiminen. Se on hyödyllistä muulloinkin kuin muuton siintäessä lähitulevaisuudessa. Liityin jossain vaiheessa facebookissa jopa Tavara päivässä pois-nimiseen ryhmään. Minulle sopii paremmin karsia tavaraa jatkuvasti vähän kerrallaan kuin räjäyttää kertarysäyksellä kokonainen komero tai lipasto. Mutta kukin tyylillään :) Anyways, suosittelen pitämään kuria oman tavaramäärän suhteen, vaikkei minimalismia tavoittelisikaan.
Toimintasuunnitelma. Laadin tätä muuttoa varten jo reilu kuukausi sitten projektisuunnitelman. Tein excel-taulukon, jossa on seuraavat osiot: Pakkaaminen, Kalusteet, Asiointi, Hoida vanhassa ja Hoida uudessa, Poistot. Jokainen osio on purettu pienempiin alakohtiin, ja kun kyseinen asia on hoidettu, vaihdan fontin harmaaksi.
Tässä esimerkkejä alakohdista:
Pakkaaminen: jääkaapin yläkaappi, keittiön alakaapit (ei ruokia), keittiön yläkaapit. Kirjahyllyn koriste-esineet, kirjahyllyn kirjat, kirjoituspöydän konttoritarvikkeet. Legot. Omat/Puolison/Kolmevuotiaan ylimääräiset henkarivaatteet / hyllyssä olevat vaatteet / kengät. Eli pieniä osioita, joita on helppo pakata yhden arki-illan aikana töiden jälkeen. Näin kun aloittaa, parissa viikossa on muutto edennyt jo kummasti. Tietysti laatikoita ja kasseja pitää olla käytettävissä jo hyvissä ajoin sitten.
Kalusteet: listasin erikseen pienet ja isot kalusteet. Jotenkin hahmottaa paremmin, mitä voi itse viedä autolla mennen tullen ja mihin tarvitaan "ukkoja" kantamaan varsinaisena muuttopäivänä. Tätä listaa on varsinkin kiva seurata, kun kohdat muuttuvat pikku hiljaa vaalealle fontille = hoidetuiksi.
Asiointi: muuttoilmoitus, sähkösopimus, muuttoilmoitukset tutuille, töihin, isännöitsijälle, huoltoyhtiöön, jne...
Hoidan vanhassa: kuluta elintarvikkeita, irrota valaisimet, irrota verhot, vie mattoja pesulaan...
Hoida uudessa: ripusta valaisimet, ripusta verhot, osta ruokia valmiiksi, laita jääkaappi päälle...
Poistot: luettelo tavaroista sen mukaan minne ne on tarkoitus toimittaa.
* vanhat peitot, tyynyt, pyyhkeet eläinsuojeluyhdistykselle
* muuta poistettavaa tavaraa Pelastusarmeijan kirppikselle (Tässä kohtaa on vähän turhan kiire valitettavasti enää myydä tavaroita yksitellen nettikirpputoreilla tai lähteä normikirppikselle itse myymään...onneksi tätä on tullut harrastettua pitkin matkaa, joten turhan tavaran määrä on hallinnassa)
* xxx tavaroita roskikseen
* xxx tavaroita vanhempien mökille, anoppilaan, muille tarvitsijoille sovitusti
Nämä kun tosiaan listaa Excel-taulukkoon ja vaikka tulostaa kotiin jääkaapin oveen muistin virkistykseksi, niin muutto sujuu yllättävän kivuttomasti, ikäänkuin sivutoimisesti muun elämän ohessa. Tässä vielä kuva Muutto tehtävälista -taulukosta, ja muutamia alakohtia esimerkinomaisesti. Jokainen tietty tekee omanlaisensa listan oman tilanteensa mukaan.
Näillä eväillä saatiin meidän muutto kutakuinkin sujuvasti hoidettua. Olemme pikkuhiljaa asettuneet uuteen kotiin ja kaikenlaista puuhaa ja organisointia riittää :)
Hauskaa juhannusta - satoi tai paistoi! :)
Toivottaa,
Nina
No kevätjuhla kylläkin oli jo, mutta eihän tämä myöhäisherännäinen mun-lapsi-on-ekaa-vuotta-tarhassa -äiti tajunnut viedä sinne mitään lahjaa, huoh. (Onneksi en ollut ainoa ;) Noh, viimeinen päiväkotipäivä ennen kesätaukoa koittaa kohta, ja silloin mä säväytän huikean hienoilla lahjoilla :D
Mikäs se hieno lahja sitten voisi olla? Päiväkotiin on varmaankin sopimatonta viedä laatuviinejä? Suklaa sopii paremmin jouluun. Muistikirja, jossa olisi kannessa meidän naperon askartelema tai piirtämä kuva (note to myself: ensivuonna aloitan ajoissa, ja tehdään tämä). Kukat on aina ihania. Niitä he varmaankin saavat aika monta kappaletta keväällä kuitenkin... Taidan päätyä johonkin syötävään tai juotavaan. Hienoa ja tyylikästä olisi tietysti hankkia jotain kotimaista, luomua, lähituotettua, tyylikkäässä pakkauksessa. Jotain säilyvää.
Yksi juttu, joka pisti silmääni jo aiemmin, oli mehut. Meidän lähikaupassa oli muutamia ihan tyylikkäitä "vähän parempia" mehuja. Yksi oli juurikin kotimaista ja luomua, mutta sitä ei sillä kertaa ollut riittävän monta pulloa. Toista "fiinimpää" laatua olisi ollut neljää erilaista, joten olisi saanut jokaiselle (3 hoitajaa + työharjoittelija) yksilöllisen lahjan. Mutta se oli ruotsalaista, Brönneby tai jotain sinnepäin. Näiden hinta oli 5-7 €, eli ihan kohtuullinen mielestäni. Täytynee tehdä viikonloppuna ostosretki isompaan kauppaan, jotta saan tarpeeksi monta pulloa sitä kotimaista luomua. Sitten pullojen kaulaan kaunista lahjanauhaa, ja pienet pakettikortit, jotka varmaan sentään onnistumme itse piirtämään viikonloppuna (pieni säästö tässä kohtaa).
Tällaisen lahjan ottaisin itsekin mielelläni :)
Kevätterveisin,
Nina
P.S. Yritän napata pulloista kuvan, kunhan saan ne hankittua.
P.P.S. No enhän muistanut niitä kuvata. Mutta löysin ne netistä, kyseessä Kaskein Marja -niminen valmistaja, ja nämä mehut löytyvät Luomumehu-otsikon alta. Etiketissä oli kiva lintukuva ja teksti "Pysy iloisena" Ihan S-Marketin hyllystä löytyy ainakin meilläpäin.
